"Suomi on suunnnitelmatalous"

Kriisin jälkeinen Suomi, kuten muukin Eurooppa, on edelleen ”suunnitelmatalous”. Kiina ei ole markkinatalous eikä ole koskaan ollutkaan. Jenkkien pitäisi säästää ja kiinalaisten kuluttaa. Kapitalismi voi toimia vain terveeen ahneuden kautta vie kasvuun.

Tällaisia totuuksia lataa Nordean European Affairs -yksikön johtaja Leena Mörttinen.

– Haluan olla provosoiva, puhua riskeistä ja herätellä, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen vuosikokouksessa aiheesta Millä Suomi kasvuun? puhunut Mörttinen perustelee.

Niin, väki vanhenee, pääoma kallistuu ja kasvaa pitäisi. Miten sitten, kun Mörttisen mukaan nykyinen taloutemme on kaikkea muuta kuin markkinatalous?

– Talouttamme hallitaan nyt poliittisilla päätöksillä, sillä markkinatalouden mekanismit eivät vielä toimi. Kriisi oli niin rankka, että valtioiden piti ryhtyä urakalla elvyttämään. Niin kauan kuin ollaan riippuvaisia siitä, että korot ovat kutakuinkin nollassa ja halutaan poliitikot pelastamaan sitä ja tätä, ei olla markkintaloudessa, Mörttinen perustelee.

Silti hän pitää taannoista pankkien tilanteeseen puuttumista välttämättömänä. Globaalin talouden vääristymät, mukaan lukien Kiinan ylisäästäminen ja Yhdysvaltain kulutusinto sekä kansainvälistä rahoitusjärjestelmän epäonnistumiset, oli niin rankka vaikutuksiltaan, että maailmantaloutta uhkasi deflatorinen syöksykierre, elleivät poliitikot ja keskuspankit olisi ryhtyneet toimenpiteisiin.

– Kun pankki- ja rahoitussektori alkavat yskiä, riskit ja vaikutukset muualle yhteiskuntaan ovat valtavia. Nyt pudotus on pysäytetty, mutta kansainvälisessä taloudessa on silti läskiä ja julkinen talous pahasti velkaantunut monissa maissa. Tämä ei olekaan pelkkä rahoitusalan kriisi, vaan talouden perustekijöissä olevat ongelmat aiheuttavat tilanteen, Mörttinen selvittää.

Ahneus tarpeen

Kysyntä on nyt alkanut varastojen tyhjennyttyä elpyä. Samoin voimakas julkinen tuki on vauhdittanut elpymistä.

Korkotaso on edelleen matala, koska inflaatioriskejä ei horisontissa näy. Epänormaalin matalasta korkotasosta on kuitenkin päästävä, sillä se saattaa ruokkia uusia rahoitusmarkkinakuplia. Yhtenä tärkeänä rahoitusmarkkinaongelmien syynä on nimittäin pidetty matalaa korkotasoa myös ennen kriisiä.

Mörttisen mukaan Yhdysvaltain asuntokuplan puhkeamisesta alkaneen rahoitusalan kriisin syy ei ollutkaan siis ahneus vaan ahneuden puute.

– Markkinataloudessa pitää olla ahne ja haluta pääomasta kunnon korvaus eli vaatia kunnon korkoa.

Terve ahneus on Mörttisen mukaan ainoa keino saada Suomi kasvuun.

– Emme me ole koskaan maksaneet julkisia velkoja pois vaan kasvaneet ne pois. Siksi meillä pitää olla aidosti yritysystävällinen ilmapiiri, joka ruokkii kasvua. Nyt ilmapiiri on äärimmäisen negatiivinen riskien ottoa ja tätä kautta myös kasvua kohtaan. Järkeviä riskejä pitää voida ottaa, ja niiden, jotka ottavat, on saatava kunnon korvaus tästä, Mörttinen toistaa.

Tämänhetkinen kriisimme ei ole Mörttisen mielestä taloudellinen vaan poliittinen.

– Poliitikot pelastivat meidät pahimmalta, ja nyt heidän pitää hallita koko kuvio ja päättää, miten tästä päästään pois. Millainen kansainvälinen poliittinen järjestys tämän oikein hoitaa, kun puhdas kapitalismikaan ei tunnu toimivan eikä kriisi ainakaan kannusta esimerkiksi Kiinaa nopeasti omaksumaan länsimaista mallia?

Se on vaikeaa, sillä verotuksen kiristämisvaraa ei juurikaan ole. Työn verotusta ei kannata kiristää, sillä se vähentää työ- ja yrittämishalua. Pääomaverotusta ei kannata kiristää, sillä uuden sääntelyn myötä pääoman hinta nousee joko tapauksessa. Ainoa vaihtoehto on kulutuksen verottaminen, sillä sen uskotaan vääristävän taloutta vähiten.

Yritysystävällisyyttä ei suinkaan lisää se, että pankkiregulaatiota ollaan muuttamassa, mikä väistämättä nostaa rahan hintaa ja vaikeuttaa pääoman saatavuutta.

– Kaikkien yritysrahoitusmuotojen vipu on pankki. Jos pankkien sääntely tiukkenee, se vaikuttaa väistämättä yritysten rahoitukseen, oli rahoituskanava sitten pankki tai joukkovelkakirjamarkkinat.

Mihin ammattiliittoja tarvitaan?

Tulevan hallituksen tehtävä ei ole helppo.

– Verot ovat kannustinvääristymiä, ja tähän pitää pystyä puuttumaan.

Taloutta ei pidä rakentaa tukien vaan terveiden kannustimien varaan, Leena Mörttinen sanoo.

Taloutta ei pidä rakentaa tukien vaan terveiden kannustimien varaan, Mörttinen evästää tulevaa hallitusta.

Nyt keskusteluissa näkyvästä työttömyysongelmasta huolimatta tulevalla hallituskaudella osaavasta työvoimasta alkaa tulla pula, ja julkisen sektorin tuska pahenee.

– Ammattiliittojen rooli arveluttaa, kun työväki voi itse sanella palkat. Palkkojen pitäisi riippua enemmän työllistävän yrityksen tuottavuudesta kuin tehdyistä sopimuksista, Mörttinen ihmettelee ja näkee julkisalan työvoimapulassa ja työpaineessa hyviäkin puolia:

– Julkinen sektori ei millään selviä tehtävistään. Osa sen tehtävistä on pakko siirtää yrityksille.

Maija-Liisa Ihanus