Tekesin Serve-ohjelmalla olisi antaa rahaa kaupan alan palveluliiketoiminnan kehittämishankkeisiin, mutta hakijoita saisi olla enemmänkin. Ohjelman tarkoitus on edistää innovatiivisten palvelukonseptien luomista.
Tekesin palveluliiketoiminnan kehittämisohjelma Serven koordinaattori Heli Paavolalla on positiivinen ongelma: ohjelmalla olisi antaa rahaa kaupan alan palveluliiketoiminnan kehittämishankkeisiin, mutta hakijoita saisi olla enemmänkin.
Vuoteen 2013 kestävän Serve-ohjelman koko budjetti on 224 miljoonaa euroa.
- Ohjelman tarkoitus on edistää innovatiivisten palvelukonseptien luomista. Toivomme Serveen kokonaisvaltaisen liiketoiminnan uudistamisen projekteja, jossa uskallettaisiin tarkastella omaa liiketoimintaa ja toimialaa ulkopuolisen silmin ja tarttua rohkeasti riskialttiisiinkin tulevaisuuden mahdollisuuksiin, Paavola sanoo.
Ohjelma painottuu palveluliiketoiminnan edelläkävijyyden edistämiseen. Edelläkävijäksi kasvamisen polut voivat olla yrityksillä hyvinkin erilaisia. Keskeistä on aito halu uudistua, kasvaa ja kansainvälistyä. Edelläkävijän toimintamalleja leimaa myös asiakaslähtöisyys.
- Kehitettävä palvelukonsepti tarjoaa asiakkaalle uutta tai ainutlaatuista arvoa esimerkiksi verkostojen innovatiivisen hyödyntämisen tai uudenlaisten organisointimallien kautta, Paavola kuvaa.
- Nyt on hyvä aika hakea rahoitusta. Kaupan alan hankkeisiin on tullut hakemuksia vain vähän, Tekesin Heli Paavola sanoo
Byrokratiapuheet pötyä
Serve-ohjelma sopii hyvin pk-yrityksillekin. Rahaa ohjelmasta saa hakemalla.
- Ei kauniilla sanoilla, joiden toivotaan miellyttävän rahoittajaa, vaan hyvällä idealla. Kehitettävällä palvelulla tulee olla uutuusarvoa ja toki sen pitää olla monistettavissa ja toistettavissa. Painotamme myös teknologian hyödyntämistä, ja arvioimme kehityshankkeen haastavuutta ja projektointia, Paavola selvittää.
Autokorjaamolaitteita valmistavan ja maahan tuovan ja markkinoivan sekä kokonaisia palveluratkaisuja tuottavan Arpré Oy:n kaupallinen johtaja Pekka Siintola vahvistaa Paavolan näkemyksen.
Arpén Pekka Siintolan mukaan rahoitushakemuksen tekeminen on helppoa, kun ajattelun keskiöön otetaan se, mitä yrityksen pitäisi tehdä palvellakseen asiakkaitaan paremmin.
– Rahoitushakemuksia pidetään työläinä. Niin ne ovatkin niin kauan kun ajattelu keskittyy siihen, että mitähän rahoittaja haluaisi tähän kirjoitettavan. Kun ajattelun keskiöön otetaan se, mitä meidän pitäisi tehdä palvellaksemme asiakkaitamme paremmin, asia selkeni. Kuvasimme, mitä haluamme tehdä. Tekes tarvitsee selvät nuotit rahoituksen myöntämistä varten ja me työtämme varten.
Tekes myös auttoi hakemuksen laatimisessa.
– Itse tulee ajan myötä sokeaksi suunnitelmalleen, ja siitä oli paljon apua, kun Tekesin ihmiset kysyvät, mitä tämä oikein tarkoittaa, Siintola kuvaa.
Koneiden ja ja laitteiden sekä teknisten tarvikkeiden maaahantuontia, asennusta, markkinointia, korjaus- ja huoltopalveluja sekä teollisuuden kunnossapitoa tuottava Machinery puolestaan on mukana VTT:n Verso-hankkeessa. Toimitusjohtaja Jussi Muikku kumoaa ajatuksen siitä, että hankkeisiin liittyisi paljon byrokratiaa.
Machineryn toimitusjohtaja Jussi Muikku kumoaa puheet siitä, että hankkeisiin liittyisi paljon byrokratiaa.
– En ole vielä täyttänyt yhtään lappua vuonna 2009 alkaneessa palvelukehityshankkeessamme. VTT pyörittää byrokratian, minä olen vain allekirjoittanut papereita, Muikku sanoo.
Miten rahaa?
Oman yritysprojektin suunnittelu on vaivattominta aloittaa ottamalla yhteys Serveen. Ideaa kehitysprojektista voi sparrata luottamuksellisesti Serven asiantuntijoiden kanssa.
- Ihan ensiksi voi olla yhteydessä minuun. Nyt on hyvä aika hakea rahoitusta. Kaupan alan hankkeisiin on tullut hakemuksia vain vähän, Paavola sanoo.
Maija-Liisa Ihanus