Tilannetta ei helpota se, ettei ostopäätöksiä tehdä ajoissa, vaan niiden tekoa lykätään viime hetkeen asti.

Tekniselle kaupalle ja palveluille viime vuosi oli vaikea. Alan myynti laski kolmisenkymmentä prosenttia ja liikevaihdoissa tultiin vuosien 2003–2004 tasolle. Kun vertailun pohjana käytetään huippuvuotta 2008, pudotukset ovat roimia.

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen asiamies Jan Sucksdorff sanoo, että kun kaikki yritykset – niin myyjät kuin ostajat – ovat sopeuttaneet toimintansa vallitsevaan tilanteeseen ja kun tarvitaan uusia koneita tai varaosia, niitä ei löydykään myyjän hyllyltä kuten ennen lamaa.

Elpyvä talous on jo nostanut metallien ja rahtien hintoja. Myös kuljetusajat ovat pidentyneet. Kuljetusongelma on sekin, että suuret määrät kontteja makaavat tyhjillään Kaukoidän satamissa.

Suomessa osa asiakkaista on nyt sellaisessa tilanteessa, jossa työt ovat alkaneet lisääntyä ja kalusto on saatu pyörimään kahdessa vuorossa. Työstökoneita, automaatiota ja palveluita konepajateollisuuteen toimittavan Oy Fastems Ab:n myyntijohtaja Tomi Tiitolan mukaan siitä ollaan yleensä yhtä mieltä, että koneiden pitää pyöriä vähintään kahdessa vuorossa, jos haluaa pärjätä. Alhaisen koron ansiosta monet yritykset ovat pärjänneet vähäisemmälläkin työmäärällä.

Toimitusajat pidentyneet

- Asiakkaat eivät vielä ole havahtuneet siihen, että jos nyt ostaa koneen, sitä ei saakaan saman tien. Työstökonevalmistajat ovat saaneet laman aikana kertyneet jättivarastonsa puretuiksi ja nyt aletaan tulla normaaliin tilanteeseen, jossa high tech -laitteita tehdään tilauksen mukaan, Tiitola sanoo. Hän on Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen metallintyöstökonejaoston puheenjohtaja.

Suuret valmistajat ovat kokoonpanotehtaita, joilla on isot alihankintaverkot. Kun kapasiteetit on vedetty alas, kestää aikansa, ennen kuin kaikki on taas entisellään. Tiitola tosin muistuttaa, että vuonna 2008 elettiin niin poikkeuksellisessa huippusuhdanteessa, että on realistisempaa tavoitella vuoden 2005 tai 2006 liikevaihtoja kuin vuoden 2008.

- Kun tilanne taas normalisoituu, pitää varautua pitkiinkin toimitusaikoihin. Pari vuotta sitten tavallisen laakerinkin toimitusaika saattoi olla kahdesta kolmeen vuotta. Se oli kyllä epänormaalia, mutta kyllä nykyinenkin tilanne on epäterve, kun kukaan ei tunnu tarvitsevan mitään, Tiitola sanoo.

Seuraus on ollut se, että on ollut komponentteja, joiden hinta on laskenut dramaattisesti, kun kukaan ei ole ostanut. Tiitola toivoo, että nyt päästäisiin taas siihen, ettei tuotteita tarvitse myydä paniikilla, vaan että tuotteesta saataisiin asiallinen hinta. Hän uskoo, että useimmille koneteknologiayrityksille ei tule yllätyksenä se, että hinnat taas nousevat.

Vaikka tuotteiden hinta oli aivan pohjalukemissa, siitä huolimatta investointeja ei tehty. Nyt kun ajat pikkuhiljaa normalisoituvat, hinnatkin palautuvat ”normaaleiksi”. Tiitola arvelee, että kun alhaisillakaan hinnoilla ostopäätöksiä ei tehty, ei hintojen normalisoitumisesta aiheutune suurempaa dramatiikkaa.

- Pääosa toimittajista on kertonut, että alhainen hinta on koskenut varastossa olevia tavaroita. Nyt uusista tavaroista joudutaan maksamaan korkeammat hinnat, kun työstökoneiden kauppa etenkin Aasian markkinoilla on alkanut vetää, Tiitola sanoo.

Investointien vähyys vaikuttaa jo kilpailukykyyn

Suomalaiselta teollisuudelta on jäänyt käytännössä yli vuoden investoinnit tekemättä. Tällä saattaa olla kielteiset vaikutukset suomalaisten yritysten kilpailukykyyn.

Tilanne markkinoilla on nyt se, että osien, komponenttien, koneiden ja laitteiden saatavuudessa ja toimitusajoissa on jo tapahtunut suuria muutoksia. Myös muut toimitusketjussa olevat toimijat kuten raaka-ainetoimittajat ja komponenttivalmistajat ovat vähentäneet varastojaan ja henkilökuntaansa.

- Meillä on toistasataa aktiivista toimittajaa, joista suurimmatkin ovat leikanneet omaa toimintaansa. Nyt kun markkinat näyttävät olevan kääntymässä, on tultu osittain raaka-aine- ja resurssipulaan, mikä näkyy hintojen lisäksi haasteena toimitusajoissa, SKS Automaatio Oy:n markkinointijohtaja Jari Peltonen sanoo. Hän on Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen sähkö- ja koneautomaatiojaoston puheenjohtaja.

Toimitusaikojen kiristyminen on johtanut siihen, että hankinnoissa on jouduttu käyttämään entistä enemmän myös pikarahtipalveluita. Peltosen mukaan tuotteen suomalainen myyjä joutuu joskus maksamaan erotuksen itse esimerkiksi pitääkseen asiakkaille antamansa toimitusaikalupaukset.

Hintakilpailullakin on rajansa

- Asiakkaat kyllä osaavat kilpailuttaa toimittajia, mikä voi olla iso haaste, kun ostohinnat ja rahdit nousevat kautta linjan. Nyt kulujen siirtäminen hintoihin on astetta vaikeampaa kuin ennen, kun asiakkaiden pitää yrittää markkinaosuuksista taistellessaan saada omia kuluja alaspäin, Peltonen sanoo.

Tilannetta ei helpota se, ettei ostopäätöksiä tehdä ajoissa, vaan niiden tekoa lykätään viime hetkeen asti. Tämä perustuu vanhaan olettamukseen siitä, että tuotetta on joka tapauksessa varastossa, kuten sitä olikin lamaa edeltävänä aikana.

- Jos vakiotoimittajalta ei saa tuotetta, käännytään mahdollisesti jonkun toisen toimittajan puoleen. Jos on kyse jostakin brandituotteesta, tavarassa ei silloin ole eroja. Sen sijaan jonkin muunlaisen, korvaavan tuotteen laadusta tai toimitusvarmuudesta ei aina ole takeita, kun kyseessä on uusi valmistaja tai toimittaja, Peltonen muistuttaa.

- Laman jälkeen asiakkaat yrittävät hakea kustannusten ja hintojen kipurajaa. Tämä on aivan oikein, ja asiakkaat toimivat siinä kuten asiakkaan oman tuottavuutensa vuoksi pitääkin toimia, mutta satunnainen hyvä kauppa ei merkitse sitä, että esimerkiksi sama hintataso säilyy jatkossa, Peltonen huomauttaa.

Lisätietoja: Jan Sucksdorff

jan.sucksdorff (at) tekninen.fi

Puh. 6824 1314