Teollisuus ja suuret yritykset haluavat säästää energiaa, sillä niille on siitä selvää hyötyä. Pk-yritysten on vaikea nähdä, miksi niiden kannattaisi panostaa energiatehokkuuteen. Energian hintakaan ei siihen kannusta.
Suomalaisissa pk-yrityksissä toimittaisiin todennäköisesti toisin energia-asioiden suhteen, jos energia olisi Suomessa kalliimpaa.
– Tällä hetkellä se on niin halpaa, ettei sen säästäminen motivoi, tutkija, DI Juha T. Kortelainen Lappeenranta University of Technologystä sanoo.
Kortelainen esitteli hänen, Mari Ratisen ja Lassi Linnasen tekemää tutkimusta pk-yritysten asenteista energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan Korean Soulissa pidetyssä, tänään päättyvässä Greening of Industry Network GIN2010 -konferenssissa.
Kortelaisen, Ratisen ja Linnasen työssä selvitettiin pienten ja keskisuurten yritysten energia-asenteita kahdeksassa EU-maassa – Bulgariassa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Italiassa, Sloveniassa, Suomessa, Unkarissa ja Virossa – EU-rahoituksen turvin.
Suomessa, Italiassa ja Sloveniassa kysely kohdistettiin konepajoihin ja erityisesti niiden kiinteistössä käyttämään energiaan. Näin siksi, ettei konepajateollisuus ole kovin energiaintensiivistä sekä siksi, että tarkastelutapa ei sinänsä katso toimialaa vaan sopii mille tahansa toimialalle.
– Perusmetallintyöstö ei vie paljon energiaa. Teollisuuden prosessit ovat myös varsin säänneltyjä. Lainsäädäntö määrää, mitä voi tehdä, mitä ei. Olisi esimerkiksi olemassa tehokkaampia tapoja hitsata, mutta jos vaihdetaan hitsaustapaa, sille ei välttämättä olekaan laatuluokituksia valmiina. Näin ollen pysytään vanhassa, vaikkakin energiaa enemmän kuluttavassa hitsaustavassa, Kortelainen selvittää.
Myyminen tärkeämpää kuin energian säästäminen
Vastauksia saatiin Suomesta 22. Vastaajaksi pyydettiin energia-asioista vastaavaa henkilöä, ja ellei sellaista ollut, näitä tehtäviä hoitavaa. Usein vastaajaksi valikoitui toimitusjohtaja.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulosten mukaan energia-asioita pidetään tärkeänä. Mutta tarkempi tulosten tulkinta paljastaa, ettei tutkimuksessa mukana olleissa pk-yrityksissä juurikaan pohdita energiatehokkuutta tai uusiutuvien energianlähteiden käyttöä.
– Pienissä Jorma ja Reiska -tyyppisissä yrityksissä myyminen on tärkeämpää kuin kuluissa säästäminen, koska säästöt olisivat kokonaisuus huomioon ottaen pieniä.
Tutkimuksessa ilmeni selvä vastaavuus yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän suhteen. Mitä enemmän henkilökuntaa ja suurempi liikevaihto, sitä enemmän energia-asiat kiinnostavat.
– Isommissa yrityksissä säästöillä on merkitystä, ja jos henkilökuntaa on enemmän, on myös resursseja panostaa asiaan, Kortelainen uskoo.
Tutkimukseen vastasi 187 yritystä. Vastausten määrä riittää tieteelliseen pätevyyteen, mutta muuten Kortelainen varoittaa tekemästä siitä yleistyksiä.
Eikö edes sellaista, että jos Suomessa, jossa on paljon pk-yrityksiä eivätkä energia-asiat kiinnosta niitä, sillä on jo merkitystä?
– Kyllä, näin voi ajatella. Energiatehokkuuden tavoittelemisen ja uusiutuvien energianlähteiden käyttämisen pitäisi kiinnostaa myös pk-yrityksiä, Kortelainen sanoo.
Maija-Liisa Ihanus
Kirjoittaja on yhdistyksen viestintäpäällikkö, joka on konferenssissa Prosessori-lehden juttumatkalla.
Prosessori: Kännykkä kuormittaa ympäristöä