Halmesmäki: Venäjällä on pantava parasta tarjolle

Keskolla on Venäjällä 12 K-rautaa ja lisää tulossa. Ruokakesko aikoo avata vuosina 2012–2013 neljä suurta päivittäistavarakauppaa. Intersport Internationalin kanssa taas viritellään yhteistä urheilun ja vapaa-ajan kauppantekoa Venäjälle.

Keskolla on suomalaisittain pitkä ja monipuolinen kokemus Venäjästä. Pääjohtaja Matti Halmesmäki, joka tuntee teknisen kaupan oltuaan Teknisen Kaupan Liiton hallituksessa 2000-luvun alkupuolella, on oikea ihminen valottamaan onnistuneen Venäjän-toiminnan kulmakiviä.

Onko Venäjä niin omanlaisensa markkina, että sinne tarvitaan omat oppinsakin? Johtaja Juhani Järvi Rautakeskosta sanoi Kauppa 2012 -tapahtumassa lokakuussa, että toiminta Venäjällä on ”business as usual”.

– Näinhän se alkaa meille ollakin. Silti Venäjän toimintaympäristö on aivan erilainen kuin Suomen. Siellä ei ole tavarapulaa, ja jos suomalaistoimija aikoo pärjätä siellä, saa panna tarjolle parasta osaamistaan ja tuotteitaan, Halmesmäki sanoo.

Vaikka Venäjän-markkinat tuntuvat rajattomilta, maa ei ole mikään kultakaivos, vaan moni on luovuttanut ja tullut poiskin. Yhden kompastuskiven saattaa muodostaa oma ylemmyydentunto.

– Se on kyllä Venäjällä haudattava. Vaikka siellä on paljon hyvin vanhakantaista kauppaa, siellä on toisaalta hypätty monta kaupan kehitysvaihetta yli ja ollaan hyvin moderneja, Halmesmäki huomauttaa.

Investoinnit isoja

Keskon kohdalla yksi peruseroista Venäjän-toiminnoissa verrattuna Suomeen on se, että täällä kauppapaikat yleensä vuokrataan, Venäjällä vuokralaisen heikon aseman vuoksi omistetaan. Tästä syystä Keskon investoinnit Venäjällä ovat isoja. Yhteen kauppapaikkaan voi upota 25–30 miljoonaa euroa.

Kun Halmesmäeltä kysyy, mikä on Keskon suurin riski Venäjällä, hän ei mainitsekaan mitään byrokratian vaikeudesta tai asioiden jähmeydestä.

– Suurin riski on, ettei kauppa käy. Eli konseptien on oltava kilpailukykyisiä. Kauppojen keskikoko on suurempi, joten ovipumpun pitää todella laulaa, että saamme rahamme takaisin. Logistiikka, jakelijat ja tukkuliikkeet hallitsevat markkinaa, ja meidän pitää kyetä hallitsemaan koko tämä paletti hyvin. Ei meillä sen sijaan viranomaisten kanssa ole vaikeaa. Sääntöjen tulkinta saattaa muuttua, mutta ylitsepääsemättömiä esteitä ei ole ollut.

Investointien suuruuden vuoksi niiden tekemisessä on oltava malttia. Keskossakin tiedostetaan, että markkinoita olisi saatu vallattua nopeammin yritysostojen avulla.

– Mutta emme ole lähteneet sille tielle, sillä saattaisimme joutua maksamaan goodwillistä, joka osoittautuisikin badwilliksi, Halmesmäki kuvaa.

Kantokyvyn mukaan siis mennään. Silti riskit ovat isoja… onhan riski siitä, että käsiin jää 30 miljoonan euron kauppapaikka, iso.

– Niin, eipä niille kiinteistöille paljoa vaihtoehtoiskäyttöä ole. Keskustelu kaupasta Venäjällä keskittyy helposti riskeihin, mutta totuushan on, että myös mahdollisuudet siellä ovat valtavat, ja tilaa eri toimijoille on. Onnistumisen mahdollisuus on riskejä suurempi.

Samat säännöt kaikille, kiitos

Yksi suomalaisia auttava tekijä on se, että Venäjällä pidetään suomalaisista. Bisneksessä Venäjällä taas on suomalaiselle se outo piirre, että vaikka olisi oikeassakin, ei silti välttämättä saa oikeutta. Maa ja markkina kehittyvät, ja maahan on virrannut ulkomaisia investointeja, mutta Venäjä ei vieläkään ole WTO:n jäsen, ja korot ovat korkeat.

Harmaa talouskin kukoistaa. Kesko on Halmesmäen mukaan tutkinut yrityskauppoja, ja monesta on paljastunut pimeitä palkkoja, jolloin yritys ei tietenkään kilpaile samassa sarjassa muiden kanssa.

– Harmaa markkina pitäisi saada kuriin, kilpailu toimimaan ja samat säännöt voimaan kaikille, Halmesmäki toivoo.

Kokonaan tai osittain verottajan tietämättömissä toimivat maahantuojat ovat taloudellisesti paremmassa asemassa kuin tuotteita laillisesti maahan tuovat.

– Vaikka teemme Venäjällä enemmän yhteistyötä ketjujen kesken kuin Suomessa, saamme vähemmän synergiaetuja kuin täällä, sillä joudumme turvautumaan myös paikalliseen hankintaan, Halmesmäki huomauttaa.

Keskon töissä on enimmäkseen venäläisiä. Kaupan alalla ei voi jäädä ulkokehälle, ja kun asiakkaat, tavarantoimittajat ja henkilökunta ovat venäläisiä, näin voisi käydä, jos johto olisi suomalaista. Halmesmäen mukaan Kesko on onnistunut saamaan erittäin hyvää henkilökuntaa, joka myös viihtyy työssään.

–  Ja vaikka kyseessä on konservatiivinen maa,  esimerkiksi yli puolet K-raudan myymäläpäälliköistä on naisia.

Vielä on tehtävä se pakollinen kysymys: mitä Siperia on opettanut? Olisiko jotain pitänyt tehdä toisin?

– Emme ole tehneet megaluokan virhettä Venäjällä, koska jatkamme siellä ja aiomme laajentaakin toimintaamme. Oppirahoja maksetaan silti varmaan aina, Halmesmäki vastaa.

Maija-Liisa Ihanus kuva Jarmo Teinilä

Matti Halmesmäen haastattelu on julkaisu Muutosmoottorissa 17.11.2011. Pääset lukemaan verkkojulkaisuamme tästä.