Paperitehtaan logiikka ei päde palveluissa

Palveluliiketoiminnan ydintä eivät ole koneet tai laitteet vaan tieto ja osaaminen. Ne on yhdistettävä paikkaan ja näin saatettava asiakkaan hyödyksi tehokkaalla, yritysrajoista piittaamattomalla tavalla. 

Rakentamis-, ylläpito- ja asiantuntijapalveluita energia-, tietoliikenne- ja teollisuusyrityksille toimittava Empower onkin kehittänyt palveluliiketoimintaansa laajakatseisesta näkökulmasta. Yrityksessä on ymmärretty, että Googlen tapaiset ilmaisen ympärille rakennetut liiketoimintakonseptit muuttavat bisneslogiikat aivan toisiksi, eivätkä teollisuuden valtakauden filosofiat enää sovi siihen.

– Paperitehtaan toimintamallilla ei voi rakentaa palvelubisnestä. Sitä ei ylipäätäänkään voi rakentaa katsomalla takaapäin ja soveltamalla vanhaa vaan sitä pitää katsoa edestäpäin, mahdollisuuksista, Empowerin kehitysjohtaja Juhani Vanhala sanoi puhuessaan Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen aamukahvitilaisuudessa.

– Nyt on vaikea erottaa, kuka on missäkin yrityksessä töissä. Eikä tarvitsekaan, Empowerin kehitysjohtaja Juhani Vanhala sanoo.

Asiakkaat kärsivät valtavasta toimittajamäärästä

Palveluliiketoiminnan ydintä eivät ole koneet tai laitteet vaan tieto ja osaaminen. Empowerissa tajuttiin, että sen asiakkailleen tuottaman arvon ytimessä on se, miten nämä saadaan toimitettua kulloinkin tarvittavaan paikkaan kitkattomasti.

Tästä syntyi Field Power -konsepti, langaton ja reaaliaikainen työnvälitysjärjestelmä. Siinä kuhunkin työhön ostetaan aina paras mahdollinen lähellä oleva osaaja. Järjestelmä yhdistää paikkatiedon, järjestelmän piirissä olevien osaamisprofiilin ja työntekijän kuormitustilanteen. Työntekijä voi myös valita kohdentamattomista töistä itselleen ja sijaintipaikalleen sopivan älypuhelimellaan, jolla hän myös kuittaa työn aloitetuksi ja lopetetuksi.

– Tällainen yksilöläheinen tapa ratkaista asioita tekee työn monipuoliseksi ja vähemmän rutiininomaiseksi, Vanhala huomautti.

Tulevaisuudessa kuka tahansa osaamisprofiilinsa ja paikkatietonsa Empowerille käytettäväksi antava voi tehdä Empowerille töitä. Tällöin yritysten rajoilla ei ole enää merkitystä.

– Yritykset kärsivät siitä, että niillä on valtava määrä toimittajia. Me pystymme tällä konseptillamme toimimaan tehokkaasti palveluintegraattorina, ja asiakasyritys voi keskittyä omaan liiketoimintaansa ja omiin asiakkaisiinsa.

Empowerin tavoite on, että se vuonna 2015 mahdollistaa yhtä empowerilaista kohden kymmenen ammattilaisen työllistämisen.

Kerrottava muillekin

Yritysten rajat voivat monella tapaa estää kehitystä. Ne pitää saada häipymään. Vielä vähän aikaa sitten ajateltiin, että ongelmat ratkeavat, kun ne ulkoistetaan toiselle yritykselle. Esimerkiksi kunnossapitoyksiköitä ulkoistettiin herkästi.

– Nyt pohditaan, mikä on sellaista ydinosaamista, joka kannattaa pitää itsellä. Se ei välttämättä noudata yritysrajoja, Vanhala selvitti.

Jos aiemmin yritysyhteistyössä syntyi jokin hyvä juttu, sovittiin, ettei siitä kerrota kenellekään.

– Toissa vuonna tapahtui muutos. Asiakkaat alkoivat vaatia, että jos teette tämän ratkaisun meille, teidän pitää varmistaa, että muutkin pystyvät sitä käyttämään. Jos meinaat tehdä meille, sinun täytyy tehdä se kilpailukykyisesti ja tehdä sitä myös muille, sillä näin säilyy kilpailukyky, Vanhala kuvasi kehitystä.

Vaatimukset ratkaisevat

Yritysten välisissä sopimuksissakin oleellisia eivät enää ole ratkaisut vaan vaatimukset. Tämä tarkoittaa, että toimittajalla on oltava ratkaisuntuotantokykyä eli innovatiivisuutta. Yhteistyössä arvostetaan omistajuuden ja kontrollin asemesta saavutettavuutta ja vaikuttamista. Verkostossa on yritettävä ylöspäin, muuten putoaa alaspäin

– Ja jos ei pysty vuorovaikuttamaan, ei pysty vaikuttamaan ja jää yksin. Yksin tekevä ei pysty vaikuttamaan.

Vanhala kertoi esimerkkinä Empowerin ja Stora Enson yhteistyöstä. Ajattelutapa lähti siitä, miten Empower voisi auttaa Stora Ensoa Kymenlaaksossa ja miten tekeminen saataisiin suorite-, ei aikapohjaiseksi. Tällaisen toiminnan on perustuttava prosessiajatteluun, ja silloin haittana voivat olla rakenteet.

– Nyt on vaikea erottaa, kuka on missäkin yrityksessä töissä. Eikä tarvitsekaan. Ilmeisesti lähestymistapamme on onnistunut, koska Sunilan tehdaskin tuli samanlaisen sopimuksen piiriin.

Tiiviissä yhteistyössä roolit sekoittuvat. Sopimuksessa voi olla kirjaus, että tehtaan käytettävyyden tarvetilanteessa on oltava 98 prosenttia eli kun tehtaan pitää käydä, sen on käytävä 98-prosenttisesti. Sopimuksessa ei oteta kantaa, miten tämä ratkaistaan, mutta sen sijaan investointiohjelma käydään yhdessä läpi – muuten vaatimuksia ei voi toteuttaa.

Teksti ja kuva Maija-Liisa Ihanus

Juttu on julkaistu alun perin sidosryhmälehdessämme Muutosmoottorissa 3/2011.