Suurimman vientialan päätös sinetöi käytännössä koko niin sanotun raamisopimuksen kohtalon.
Kaikkia palkansaajia koskeva tuloratkaisu syntyi torstaina. Raamimalli sisältää 4,3 prosentin palkankorotukset reilun kahden vuoden sopimuskauden aikana. Ensi vuonna korotus on 2,4 ja seuraavana vuonna 1,9 prosenttia. Liitot käyvät omat palkkaneuvottelunsa tämän raamin sisällä, joten kaikkien palkat eivät nouse 4,3:a prosenttia.
Eilen sunnuntaina teknisen kaupan suurimmalla asiakastoimialalla teknologiateollisuudessa alkoivat raamiiratkaisun rajoissa tulosta hakevat neuvottelut yöntekijöiden ja toimihenkilöiden palkoista. Teknologiateollisuus on Suomen suurin vientiala, ja ellei se kykene tekemään raamiratkaisussa pysyvää tulosta, koko raamisopimus uhkaa kaatua.
Teknologiateollisuudella itselläänkin on neuvotteluissa tiukka paikka, sillä työntekijäosapuoli uhkaa lakolla. Se alkaisi perjantaina, mutta laitosten alasajo aloitettaisiin jo torstaina 20.10. Lakko koskisi Teknologiateollisuuden 44:ä jäsenyritystä ja 30 000:a henkilöä.
– Lakon piirissä oleville yrityksille reilun kahden viikon lakko merkitsisi yhteensä noin 715 miljoonan euron menetyksiä liikevaihdossa. Yksittäiselle työntekijälle palkkamenetys olisi 1 600–2 250 euroa, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo.
– Lisäksi kärsisivät toimitusvarmuus, tuotantoverkostoiden toimintakyky, asiakassuhteet ja tietysti työpaikkojen sisäinen yhteishenki, Turunen jatkaa.
Suomi hinnoittelee itseään ulos
Suomessa työvoimakustannukset ovat nousseet lähes koko 2000-luvun nopeammin kuin Euroopassa keskimäärin. Euromaissa teollisuuden palkkakustannukset nousevat IMF:n ennusteen mukaan keskimäärin 0,7 prosenttia tänä ja 1,8 prosenttia ensi vuonna.
– Suomalainen työ ja suomalaiset työpaikat on mahdollista säilyttää vain, jos kustannustasomme on oikea suhteessa tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitykseen. Nyt tuottavuus on edelleen vuoden 2008 taloustaantumaa edeltäneen tason alapuolella, toteaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko.
Ylisuuret korotukset aiheuttavat suomalaisten yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden heikkenemistä, jolloin investoinnit ja työllistämismahdollisuudet Suomessa vähenevät. Työllisyysmenetysten lisäksi lakon kautta saavutetun yhden lisäprosentin takaisin ansaitseminen kestäisi yli 800 päivää eli reilusti yli kaksi vuotta. Teknologiateollisuuden palkkasumma on noin 15 miljardia euroa vuodessa. Tästä prosentti on vuositasolla 150 miljoonaa euroa. Tällä summalla voi työllistää yli 4 000 ihmistä vuodeksi.
– Maltillinen palkkaratkaisu osoittaisi kansallista vastuunkantoa työllisyydestä ja Suomen kilpailukyvystä taloudellisesti erittäin vaikeana aikana. Yritysten tilanteet vaihtelevat suuresti. Useat pk-yritykset ovat erittäin suurissa vaikeuksissa talouskasvun pysähdyttyä, Risto Alanko toteaa.