Elokuun 2010 ja maaliskuun 2011 välisenä aikana EK:n sopimusaloilla on tehty runsaat sata uutta työehtosopimusta tai voimassa oleviin työehtosopimuksiin liittyvää palkkaratkaisua. Palkkaratkaisujen yleiskorotus on ollut keskimäärin 1,1 prosenttia.

Elokuun 2010 ja maaliskuun 2011 välisenä aikana EK:n sopimusaloilla on tehty runsaat sata uutta työehtosopimusta tai voimassa oleviin työehtosopimuksiin liittyvää palkkaratkaisua. Näiden sopimusten piirissä on EK:n jäsenyrityksissä noin 575 000 palkansaajaa. Tämä on yli puolet eli 54 prosenttia henkilöstöstä.

Palkkaratkaisujen yleiskorotus on ollut keskimäärin 1,1 prosenttia. Palkankorotukset ovat valtaosin prosentuaalisia, ja palkkaratkaisujen pituus on keskimäärin runsas vuosi.

Lähes kaikki sopimukset sisältävät myös yrityskohtaisen palkankorotuserän, jonka suuruus vaihtelee eri sopimusaloilla. Yrityserää voidaan käyttää muun muassa työntuloksen, pätevyyden ja suorituksen palkitsemiseen sekä yritysten palkkarakenteiden korjaamiseen. Eräillä aloilla on sovittu järjestelyerästä, joka käytetään alan palkkausjärjestelmän kehittämiseen.

Julkisen sektorin palkkaratkaisut avasivat tietä kevään neuvotteluille

Julkisella sektorilla kuntien ja valtion palkansaajille 15.2. syntyneiden palkkaratkaisujen jälkeen on uusia palkkasopimuksia solmittu myös monilla yksityisen sektorin sopimusaloilla. Maaliskuussa käytävien työehtosopimus- ja palkkaneuvottelujen piirissä on EK:n sopimusaloilla noin 330 000 palkansaajaa ja huhtikuussa runsaat 20 000 palkansaajaa. 

Palkkaneuvottelujen osalta edellä tarkoitetut työehtosopimukset on irtisanottavissa päättyväksi alkuvuoden 2011 aikana, jos palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen.
Lisäksi useilla EK:n sopimusaloilla on aikaisempien sopimusten perusteella sovittu vuonna 2011 toteutettavista palkantarkistuksista noin 100 000 palkansaajalle. 

Maltillisen palkkalinjan tuettava talouskasvua ja työllisyyttä  

EK:n hallitus korostaa kannanotossaan 17.2.2011, että maan taloutta varjostaa edelleen vuoden 2009 syvä talouskriisi ja keskimääräistä heikompi talouden tila. Käynnistyneestä kasvusta huolimatta kokonaistuotannon määrä on yhä huomattavasti matalampi kuin ennen talouskriisiä, mutta silti palkansaajien reaaliansiot ovat nousseet vuosina 2008–2010 peräti 6,8 prosenttia.

Tässä tilanteessa työmarkkinoiden palkkaratkaisujen on kaikilla sopimusaloilla tuettava maan talouden ja työllisyyden kasvua, EK:n hallituksen puheenjohtaja Ole Johansson korostaa. 

Palkkaratkaisut eivät saa johtaa palkka-hintakierteeseen, vaan niillä tulee nyt torjua hintatason nousua. Myös palkkarakenteen uudistamista pitää jatkaa, ja yleiskorotusten sijasta palkkauksen painopistettä tulee siirtää yrityksiin.