Bang & Bonsomerin Teittinen: Suomen huoltovarmuutta voidaan parantaa, ja teknisen kaupan yrityksillä ja asiakkailla on tässä merkittävä rooli
Kirjoittaja: Mikko Teittinen
Mikko Teittinen
Toimitusjohtaja, Bang & Bonsomer Group Oy, Teknisen Kaupan Liiton hallituksen jäsen
Ukrainan sota, logistiikkaongelmat, maailmanlaajuinen komponenttipula ja viime aikoina uutisoidut kaasuputki- ja tietoliikennekaapelirikot ovat nostaneet keskustelua Suomen huoltovarmuudesta ja elinkeinoelämän varautumisesta häiriötilanteisiin ja kriiseihin. Teknisellä kaupalla on elintärkeä rooli teollisuuden ja rakentamisen arvoketjuissa ja siten ala on huoltovarmuuden kannalta hyvinkin kriittinen.
Tekninen kauppa toimittaa päivittäin raaka-aineita, koneita ja niiden kriittisiä varaosia, komponentteja sekä erilaisia tarvikkeita laajasti teollisuuteen ja rakentamiseen. Suomi ei pyöri ilman teknistä kauppaa.
Huoltovarmuuden kannalta oleellista on teknisen kaupan monimuotoisuus ja laajuus, mikä tuo sekä haasteita, että toisaalta varmuutta. Kolikolla on kaksi puolta, niin kuin yleensä on. Teknisen Kaupan Liiton jäsenyritysten myynti koostuu varovasti arvioiden sadoista tuhansista tai jopa miljoonista erilaisista tuotteista. Esimerkiksi huoltovarmuuskeskuksen sivuilta löytyvän artikkelin mukaan koneenrakentaja Valtra ostaa yli 10 000 eri komponenttia noin 300 yritykseltä ja edustamani yritys Bang & Bonsomer myy tuhansia kemiallisia tuotteita yli tuhannelle asiakkaalle Suomessa.
Koko teknisen kaupan toimialan vuotuinen liikevaihto on noin 13 miljardia euroa ja asiakkaina ovat tavalla tai toisella koko suomalainen valmistava teollisuus ja infrastruktuuri.
Huoltovarmuuden parantaminen vaatii yhteistyötä
Teknisen kaupan laajuudesta johtuen huoltovarmuutta ei voida tarkastella yksittäisten tuotteiden saatavuuden näkökulmasta. Sitä tulee tarkastella kokonaisuutena, toimintamalleina ja toimitusketjuina ja toisaalta yksittäisten loppuasiakkaiden näkökulmasta.
Tekninen kauppa yksin ei pysty juurikaan huoltovarmuutta parantamaan. Tuotteita varastoidaan Suomessa, mutta varaston kierrot ovat melko nopeita, tyypillisimmillään 1–3 kuukauden myyntiä vastaavia. Monia tuotteita hankitaan ja toimitetaan ulkomailta tilausta vastaan ilman välivarastointia Suomessa. Vakavamman logistiikkahäiriön sattuessa saatavuusongelmia tulee siis melko nopeasti suomalaiselle asiakkaalle.
Huoltovarmuutta voidaan parantaa kuitenkin oleellisesti, jos loppuasiakkaat ja teknisen kaupan yritykset suunnittelevat toimintaa yhdessä avoimesti huoltovarmuuden näkökulmasta.
Asiakkaallakin on rooli huoltovarmuuden edistämisessä
Loppuasiakkaan kannattaa varmistaa kriittisille tuotteille vaihtoehtoisia toimittajia ja mahdollisuuksien mukaan myös vaihtoehtoisia teknisiä ratkaisuja. Ostoja kannattaa jakaa usealle toimittajalle myös hyvinä aikoina, jotta apua on saatavilla ongelmatilanteissa. Kun tavarasta on pulaa, kaikki palvelevat ensisijaisesti vanhoja säännöllisesti ostavia asiakkaitaan.
Usein toimitusongelmat kohdistuvat tiettyihin valmistajiin ja/tai tiettyihin logistiikkareitteihin ja teknisen kaupan toimijoilta löytyy yleensä vaihtoehtoisia tuotteita ja toimittajia ja myös vaihtoehtoisia kokonaisratkaisuja. Suhteiden pitää kuitenkin olla kunnossa jo ennen kuin apua tarvitaan.
Toimitusketjujen ymmärtäminen ja niiden läpinäkyvä tarkastelu on oleellista, jotta löydetään kriittiset ongelmakohdat ja ymmärretään eri tuotteiden hankintaketjuihin kuluva aika. Kriittisten tuotteiden varmuusvarastoinnista voidaan usein sopia toimitusketjun eri toimijoiden välillä.
Varastointi sitoo kuitenkin aina jonkun pääomia ja aiheuttaa kuluja. Toimitusvarmuudesta voi siten joutua maksamaan hieman ekstraa, mutta riskiin verrattuna hinta voi olla halpa.
Parhaimmillaan toimitusvarmuus paranee ilman lisäkustannuksia
Hankintojen ennakointia ja suunnittelua voidaan yleensä parantaa merkittävästikin. Tässä korostuu loppuasiakkaan ja teknisen kaupan yrityksen välinen avoimuus ja luottamus, joka voi rakentua vain hyvän ja pitkäaikaisen yhteistyön varaan, jossa molemmat arvostavat toisiaan tasaveroisina kumppaneina.
Pelkästään kilpailuttaminen ja jatkuva hinnoista ja ehdoista vääntäminen on huono pohja luottamukselle. Kokonaisedullisempaan tulokseen päästään usein parasta ratkaisua avoimesti yhdessä suunnitellen, jolloin koko toimitusketju voidaan optimoida kustannustehokkaaksi ja molemmat osapuolet voivat luottaa yhteistyön pitkän ajan arvoon nopeiden voittojen sijaan.
Avoimuus edellyttää kuitenkin luottamusta ja varmuutta siitä, että avoimuutta ei väärinkäytetä, vaan molemmat osapuolet aidosti hyötyvät yhteistyöstä myös pidemmällä tähtäimellä. Parhaimmillaan toimitusvarmuus paranee ilman lisäkustannuksia, tai toiminnan tehostuminen koko ketjussa tuo jopa säästöjä.
Hintakilpailulle on paikkansa, mutta niin myös luottamukseen perustuvalle yhteistyölle.