EIR-rahoitus on kaivattu tukiporkkana pk-yrityksille ja taloyhtiöille

Luin lomilta palattua ETLAn ja Laboren tutkimuspaperia Tuottavuus ja vihreä siirtymä Suomessa. Siinä todettiin positiivinen yhteys ns. hiilituottavuuden ja työn tuottavuuden välillä. Ympäristöystävällisyys voi siis edistää kestävää kehitystä ja tehokkuutta energiaintensiivisillä aloilla. Raakkukohuun viitaten ehkä yllättävästikin tutkimuspaperi antaa ymmärtää, että ympäristönsuojelulliset rajoitukset voivat yhtä aikaa sekä lisätä talouskasvua että ylläpitää ekologista hyvinvointia.

Energiatehokkuuskin lisää yritysten tuottavuutta. ETLAn tutkijoiden resepti tuottavuuteen on lisätä julkista rahoitusta puhtaan teknologian tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan ja hyödyntää EU-tason vihreitä investointiohjelmia.

Sopivasti ympäristöministeriö tiedottikin Euroopan investointirahaston (EIR) tarjoamasta tuesta yrityksille ja asunto-osakeyhtiöille sellaisiin hankkeisiin, jotka edistävät Suomen ilmastotavoitteita ja ympäristökestävyyttä. Finnvera ja seitsemän suomalaispankkia hallinnoi EIR-rahoitusvälineen jakelua meillä.

Uusia tukiporkkanoita on taloyhtiöissä ja rakennusalalla jo kaivattu, sillä vuoden 2023 lopussa maan hallitus lopetti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n avustukset sähköautojen latauslaitteistojen asennuksille ja tuet öljylämmityksestä luopumiseen. Suhdannetilanne tällaisten täkyjen lopettamiseen on rakentamisen kannalta vahingollisin mahdollinen.

Sähköautojen latausinfra-avustukset olivat taloyhtiöille ja toimitilakiinteistöille vetovoimainen porkkana ryhtyä asennuttamaan latauspisteitä. Kuuden avustusvuoden aikana ne ehtivät toteuttaa 83 000 uutta latauspistettä ja -valmiutta. Latauslaitehankkeiden kustannukset olivat 150 miljoonaa euroa, josta ARA:n avustus kattoi 52 miljoonaa euroa. Varsin kohtuullisella valtion panoksella saatiin aikaan lähes 100 miljoonan euron yksityiset investoinnit suomalaiseen työhön sekä laitteisiin ja kaapelointiin – ja liikenteen päästövähennysten saavuttamiseen.

Rahoitus on suunnattu pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on alle 250 työntekijää, liikevaihtoa alle 50 M€ ja tase alle 43 M€ sekä pienille ja keskisuurille yhtiöille, joilla on alle 500 työntekijää. Myös maatilayritykset ja taloyhtiöt sopivat joidenkin pankkien ohjelmassa tämän rahoitusvälineen käyttäjien piiriin.

Rahoituksen on liityttävä esimerkiksi investointiin aurinkosähköön, energiavarastoon, maalämpöön ja lämpöpumppuihin ja ledivalaistukseen. Mukaan mahtuvat myös uusiutuvan energian järjestelmät, kiertotaloushankkeet, ilmastointi, eristäminen, termostaatit ja erilaiset energiatehokkuuden tukijärjestelmät kuten ohjelmistot.

Tosimielellä pitää olla liikkeellä, sillä myönnettävissä olevan EIR-rahoituksen alaraja aurinkopaneelien osalta on 50 000 euroa ja muissa hankkeissa 100 000 euroa. Hankkeen rahoituksen piiriin huomioidaan kokonaisuus: suunnittelu, tietotekniikka, sähkötekniset tuotteet ja urakointityö. Rahoituksen alarajan saavuttamista varten voi samaan hankkeeseen yhdistää eri elementtejä kuten aurinkopaneelit, latauslaitteet ja energiavaraston, kunhan koko toteutettava hanke kuuluu kestävän kehityksen piiriin.

STK:n ja kumppaniliittojen järjestämässä webinaarissa kuultiin se huojentava seikka, että EIR-raportoinnista huolehtii rahoituslaitos eikä yrityksen tai taloyhtiön tarvitse painia EIR-byrokratian kanssa. Luotonmyöntöprosessi vastaa Finnveran tai pankkien muutenkin noudattamaa.

Nyt kannattaa kysyä lisää ympäristöministeriöstä tai suoraan pankista oman kehityshankkeen nimissä tai suositella tätä rahoitusvaihtoehtoa omille asiakkaille, jotta saadaan hyödylliset hankkeet liikkeelle ja puhtia bisneksiin.