Englannin kieli ei kelpaa myrkytystietokeskusilmoituksissa – miksi Suomi laahaa perässä?
Kirjoittaja: Terhi Kuljukka-Rabb
Terhi Kuljukka-Rabb
Johtava asiantuntija, Kemikaaliturvallisuus ja -lainsäädäntö, Teknisen Kaupan Liitto
Teknisen Kaupan Liitto seuraa aktiivisesti alaamme koskevaa lainsäädäntöä ja pyrkii vaikuttamaan siihen, ettei yrityksiin kohdistu tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Tämän kuukauden aiheena on kemikaalilainsäädännön kielivaatimus, joka Suomessa on EU-maiden tiukimpia – ja jonka muuttaminen on yksi Teknisen Kaupan Liiton, Kaupan liiton sekä EK:n tavoitteista hallituksen puoliväliriiheen.
Hallinnollinen taakka kasvaa – turhaan
Suomi on tällä hetkellä erikoisessa asemassa EU:ssa: meillä ei hyväksytä myrkytystietokeskusilmoituksia englannin kielellä. CLP-asetuksen mukaiset ns. PCN-ilmoitukset (Poison Center Notification) ovat EU:n laajuisesti harmonisoituja ja toimitetaan Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA). Nämä ilmoitukset sisältävät erityistä kemian ja toksikologian osaamista vaativaa tietoa, jota käyttävät viranomaiset ja asiantuntijatahot, ei kuluttajat.
Silti Suomessa myrkytystietokeskukselle täytyy tehdä ilmoitus suomeksi ja ruotsiksi – englanti ei kelpaa. Tämä on kansainvälisen liiketoiminnan ja tuotehallinnan kannalta valtava haaste, sillä se aiheuttaa ylimääräistä työtä ja lisää kustannuksia yrityksille. Useimmissa muissa EU-maissa ilmoituksen voi tehdä englanniksi.
Epäloogista ja byrokraattista
On hämmästyttävää, että Suomi säilyttää tämän ylimääräisen kielivaatimuksen, kun monessa muussa viranomaisasiassa englanti kelpaa aivan hyvin. Esimerkiksi:
- Kosmetiikkalainsäädännössä Suomessa säilytettävät tuotetiedot voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
- Monet muut teknistä asiantuntemusta vaativat ilmoitukset voi tehdä englanniksi.
Miksi kemikaalituotteiden osalta vaaditaan suomea ja ruotsia, mutta kosmetiikkatuotteiden osalta englanti riittää? Molemmat ovat kemikaaleja, joiden tiedot ovat viranomaiskäytössä.
Mitä asialle pitäisi tehdä?
Teknisen Kaupan Liitto nostaa asian esiin ja haluaa hallituksen puoliväliriiheen selkeän tavoitteen: Suomeen markkinoille tulevien seosten myrkytystietokeskusilmoituksen tulisi voida tehdä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi – yhden näistä pitäisi riittää.
Lisäksi olemme jo aiemmin nostaneet esiin hallituksen norminpurkutalkoisiin kokonaan kansallisten kemikaali-ilmoitusten tietovaatimuksen keventämisen. Muiden Pohjoismaiden tuoterekisteriin ilmoittaminen on huomattavasti helpompaa kuin meillä.
Käytännölliset hyödyt tästä muutoksesta olisivat:
- Yritysten hallinnollisen taakan väheneminen – ei tarvetta käännättää ilmoituksia erikseen suomeksi ja ruotsiksi.
- Sama käytäntö kuin muualla EU:ssa, jolloin kansainvälisten yritysten on helpompi toimia Suomen markkinoilla.
- Viranomaisten toiminnan modernisointi, sillä myrkytystietokeskuksen asiantuntijoilta voidaan perustellusti odottaa englannin kielen taitoa.
Toivomme, että tämän epäloogisen ja turhaa byrokratiaa lisäävän säännön korjaaminen etenee osana hallituksen toimia hallinnollisen taakan keventämiseksi. Teknisen Kaupan Liitto jatkaa aktiivista vaikuttamista asian edistämiseksi!