Etätyöstä turvallisiin toimistoihin

Iso osa suomalaisista siirtyi koronan vuoksi etätyöhön. Tähän oli hyvät perusteet ja tämä varmasti osaltaan edesauttoi suomalaisten turvallisuutta. Digitaaliset työkalut mahdollistavat tehokkaan työnteon ja yhteydenpidon. Päivittäiset asiat ja tiimien sisäinen yhteistyö sujuvat varsin hyvin ja etätyöstä huolimatta talouden pyörät ovat pyörineet.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että koronan vaikutukset tulevat jatkumaan vielä pitkään. Koronarokotetta kehitetään ja optimistit toivovat tuloksia tämän vuoden lopulla. Monet asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että kehitys- ja testaustyö sekä maailmanlaajuinen jakelu tulevat viemään paljon pidempään. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisolosuhteet jatkuvat vielä pitkään.

Vaikka digitaalisilla työkaluilla ja virtuaalisella kanssakäymisellä voidaan päivittäisiä asioita hoitaa hyvin ja tehokkaasti, jää monia tärkeitä elementtejä puuttumaan. Ihmisten vuorovaikutuksesta ja kommunikoinnista suuri osa perustuu kehon kieleen ja yhdessä toimimiseen. Luottamuksellisten ihmissuhteiden rakentaminen ja hankalien asioiden ja monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen edellyttävät luottamuksen rakentamista ja tiivistä vuorovaikutusta.

Virtuaalimaailmassa tämä on erittäin haasteellista. Tiimien ja osastojen keskinäinen yhteistyö kärsivät ja uusien työntekijöiden ja esimiesten perehdyttäminen ja tiimiytyminen ovat erittäin haasteellisia. Yritysten toiminta ja menestyminen sekä uusien kumppanuuksien ja asiakassuhteiden solmiminen perustuvat ihmisten väliseen luottamukseen ja yhteistyöhön. Etätyö hankaloittaa ja jarruttaa yhteistyötä ja sitä kautta heikentää yritysten menestymisen edellytyksiä.

Suomen hallituksen tulisi purkaa etätyösuositus ja korvata se turvallisen työn suosituksilla. Suurella osalla suomalaisista yrityksistä turvallisuus on numero yksi. Yrityksissä ymmärretään erittäin hyvin, että menestyvän yrityksen pitää olla turvallinen paikka tehdä töitä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yrityksissä on mittava määrä turvallisuuden osaamista ja asiantuntemusta. Lisäksi asenne turvallisuuteen on pääsääntöisesti korkealla tasolla.

Valtaosa yrityksistä on jo kauan sitten ottanut käyttöön tilanteen edellyttämät turvallisuuskäytännöt ja ohjeistukset. Kahden metrin turvavälit toimistolla mukaan lukien ruokailutilat ja neuvotteluhuoneet ovat käytössä. Käsien pesemiseen ja desinfiointiin ohjeistetaan ja kannustetaan. Toimistojen ja yhteiskäytössä olevien laitteiden, kuten kahviautomaattien puhdistus tehdään säännöllisesti. Suuria kokouksia vältetään. Matkustaminen ja yritysvierailut rajoitetaan bisneksen kannalta välttämättömään ja matkustettaessa noudatetaan turvallisuuskäytäntöjä. Lisäksi on itsestäänselvää, että sairauden oireiden vuoksi kehotetaan jäämään etätöihin tai sairaslomalle matalalla kynnyksellä.

Tämän kaltaisilla toimenpiteillä työpaikka on turvallinen – paljon turvallisempi kuin ostoskeskus tai ravintola. Kun turvallisuusohjeet ovat kunnossa – ja mikä tärkeintä, kun ihmiset noudattavat annettuja ohjeita – työpaikalle voi tulla turvallisesti joko kaikki yhdessä tai vuorotellen.

Turvallisen työn suosituksilla ja käytäntöjen toimeenpanolla ihmisten on turvallista tehdä töitä yhdessä ja talouden rattaat pysyvät pyörimässä myös jatkossa. Tällöin Suomen kilpailukykyä pystytään tehokkaasti kehittämään ja turvaamaan suomalaiset työpaikat myös tulevaisuudessa.