Kohti vihreämpää terästä
Kirjoittaja: Petri Kalliokoski
Petri Kalliokoski
FEON Oy:n toimitusjohtaja, Teknisen Kaupan Liiton hallituksen jäsen
Ilmastonmuutos ja sitä hillitsemään pyrkivät toimenpiteet ovat kuuma puheenaihe. Ilmassa on kuitenkin myös epäilyksiä siitä, ovatko toimenpiteet riittäviä ja tapahtuvatko muutokset tarpeeksi nopeasti.
Teräsala on väistämättä yksi suurimpia hiilidioksidin tuottajia globaalisti, sillä jopa seitsemän prosenttia syntyneestä hiilidioksidista on peräisin terästeollisuudesta. Perinteisessä teräksen valmistusprosessissa vapautuu suuria määriä hiilidioksidia, kun rautamalmia sulatellaan masuunissa koksin avulla. Tämän jälkeenkin prosessissa on useita energiasyöppöjä vaiheita, kun terästä seostetaan, muokataan ja valssataan kohti lopullista tuotetta.
Paljon on siis petrattava. Onkin ollut positiivista huomata, kuinka paljon teräsalalla on tapahtunut viime aikoina positiivista kehitystä kohti vihreämpää terästä.
Teräksen valmistuksessa on useita keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi, kuten valmistusprosessin energiatehokkuus, vihreän sähkön käyttö ja hukan pienentäminen prosessissa.
Valmistusprosessin muuttaminen masuunista valokaariuuneihin vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, sillä koksin polttaminen jää pois ja kierrätysteräksen osuutta on helppo nostaa merkittävästi.
Lisäksi viime vuosina on noussut pinnalle raudan vedyllä pelkistäminen, joka on ottanut merkittäviä kehitysharppauksia.
Hiilivapaan teräksen käytön edistämiseksi on tehty mm. konkreettisia investointeja ja ensimmäisiä yhteistyösopimuksia pohjoismaisissa ajoneuvoissa. Tämä kuulostaa todella hienolta kehitykseltä.
Rakennusalalla vihreää siirtymää tulee edistämään merkittävästi tulossa oleva uusi maankäyttö- ja rakennuslaki, joka ottaa vahvasti kantaa rakennuksen hiilijalanjälkeen rakentamisen ja elinkaaren aikana. Tämä ajaa toivottavasti rakennusteollisuutta kohti hiilineutraalimpia ratkaisuja sekä tehostaa raaka-aineiden käyttöä rakennuskohteissa.
Kehityksen suunta on oikea, mutta halutun muutoksen aikaansaaminen tulee vaatimaan aikaa ja uutta osaamista.
Tällä hetkellä ei ole yksinkertaisesti riittävästi tietoa tai osaamista, jotta hiilijalanjäljen laskenta kulkisi selkeästi osana prosessia kaikissa eri projektin vaiheissa. Esimerkiksi, miten suunnittelija tietää valita oikeat materiaalit tai runkoratkaisut, jos hiilijalanjäljen laskennassa käytetään materiaalien keskiarvolukemia, jotka eivät välttämättä vastaa markkinoilta saatavia parhaita tuotteita CO2-arvoilla mitattuna? Eri tehtaiden hiilijalanjäljet saattavat poiketa merkittävästi toisistaan vaikka lopputuote olisi yhteneväinen. Entä miten urakoitsija varmistaa, että aliurakoitsija osaa valita oikean toimittajan eikä osta halvinta tai toimitusajaltaan nopeinta vaihtoehtoa mitä markkinoilta löytyy.
Teknisen Kaupan Liiton yrityksillä ja muun muassa teräsjaoston jäsenyrityksillä on nyt oiva mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa vihreään siirtymään.
Vaikka emme valmistakaan tuotteita, voimme vastuullisella hankinnalla valita markkinoille vastuulliset toimittajat ja välittää loppuasiakkaille oikeaa tietoa tuotteen hiilijalanjäljestä koko valmistus- ja kuljetusketjun osalta.
Pyrimme teräsjaostossa edistämään vastuullista toimintaa jäsenyritysten kanssa, ja olemme alkaneet mitata muun muassa oman toiminnan energiatehokkuutta ja CO2-päästöjä sekä kuljetusten CO2-päästöjä ja jätteiden kierrätysastetta. Jotta voi asettaa omalle toiminnalleen selkeitä kehitystavoitteita, tulee ensimmäisessä vaiheessa selvittää nykytaso sekä varmistaa selkeä mittaustapa ja jatkuva seuranta.
Olisi helppo sanoa, ettei meidän tekemisillämme maailman ilmastomuutosta yksin pysäytetä. Kuitenkin lähtemällä mukaan etulinjaan kehittämään vihreää siirtymää näytämme hyvää esimerkkiä ja toivottavasti saisimme mahdollisimman monta yritystä ja toimialaa mukaan ilmastotalkoisiin!