Image

Suomea uhkaa ammatillisen osaamisen vaje

Kirjoittaja: Lauri Leskinen

Image

Lauri Leskinen

Johtava asiantuntija, Teknisen Kaupan Liitto

Tekninen kauppa on Suomessa keskeisessä asemassa teollisuuden ja rakentamisen tarpeiden täyttämisessä. Alamme toimittaa tuotteita, kuten raaka-aineita, osia, koneita ja järjestelmiä, sekä palveluja, jotka tukevat ilmastonmuutoksen hidastamista – esimerkiksi työkoneiden ja liikenteen sähköistämistä ja uusiutuvan energian rakentamista. 

Osaamistarvekartoitus teknisen kaupan alalla osoittaa, että 68 % jäsenyrityksistämme tarvitsee tulevaisuudessa erityisesti ammatillisen perustutkinnon suorittaneita palveluhenkisiä osaajia. Näiden ammattilaisten, kuten asentajien, teknisten myyjien ja mekaanikkojen, löytäminen on kuitenkin vaikeaa. Nämä tehtävät ovat luonteeltaan fyysisiä, eikä niitä voi korvata tekoälyllä.

Siksi hallituksen ilmoitus leikata ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa on isku meidän alallemme. Leikkaus on tarkoitus kohdentaa sellaisiin opiskelijoihin, joilla on jo valmiiksi toisen asteen tutkinto tai sitä korkeampi tutkinto. On kuitenkin mahdotonta välttää vaikutukset myös nuoriin, ensimmäistä tutkintoaan suorittaviin nuoriin.

Vihreä siirtymä ja teknologinen muutos vaativat osaajia. Uudet teknologiat edellyttävät asentajia ja huoltajia, ja myös olemassa olevia laitteita on edelleen korjattava ja ylläpidettävä – tämä on kestävää ja välttämätöntä työtä. Ammatillisen osaamisen edistämiseksi ei tarvita leikkauksia, vaan toimenpiteitä kaikilta osapuolilta: nuorilta, yrityksiltä, oppilaitoksilta ja yhteiskunnalta. Kaikki nuoret eivät halua opiskella teoriaa vuosia, vaan oppia käytännön taitoja ja siirtyä nopeasti työelämään.

Miksi emme siis tekisi yhteiskuntana päätöksiä, jotka lisäävät ammatillisen koulutuksen arvostusta?

Tämä saisi yhä useamman hakeutumaan tekniseen ammatilliseen koulutukseen, mikä on elintärkeää elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä on syvennettävä, jotta osaamista voidaan kehittää sekä koulutuksessa että työelämässä. Lisäksi oppisopimusjärjestelmää on laajennettava, ja ammatillisen koulutuksen "fast-track"-ratkaisu voisi tuoda nopeasti työelämään maahanmuuttajia, alanvaihtajia ja koulupudokkaita.

Työn vastaanottaminen on tehtävä aina kannattavammaksi kuin tukien varassa eläminen, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen. Samalla Suomen on parannettava kilpailukykyään kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi ja kotouttamisprosesseja nopeutettava.

Valtion tulisi myös helpottaa työllistämistä vähentämällä sivukuluja ja alentamalla verotusta. Näillä toimenpiteillä voimme nostaa työllisyysastetta, vähentää nuorten syrjäytymistä ja kasvattaa verotuloja, mikä auttaa paikkaamaan kestävyysvajetta ja tukemaan hyvinvointivaltiota.

Ratkaisut ovat olemassa – nyt tarvitaan päättäväisyyttä niiden toteuttamiseksi.

Tämä kirjoitus on osa TEKtalk-blogisarjaa, joka pureskelee teknisen kaupan ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä. Tarjoamme syvällisiä pohdintoja ajankohtaisista aiheista, avaamme markkinanäkymiä ja tarkastelemme, miten maailmanlaajuiset ilmiöt ja trendit vaikuttavat tekniseen kauppaan Suomessa. Seuraamalla LinkedInissä hashtagia #TEKtalk bongaat kirjoituksemme tuoreeltaan.