Minne menet Eurooppa? – Mikko Pasanen, Telko Oy

Syyskuun alussa kokoontui monisatapäinen joukko eurooppalaisia kemian alan jakelijoita sekä teollisuuden edustajia keskustelemaan Euroopan suunnasta ja tulevaisuudesta. Teema lienee ajankohtainen monille muillekin toimialoille.

Euroopan komissio julkaisi Mario Draghin raportin EU:n kilpailukyvystä sopivasti ennen kokousta. Raportissaan Draghi kiinnittää huomion erityisesti kolmeen kriittiseen haasteeseen. Ensinnäkin Eurooppa on jäänyt pääkilpailijoitaan Aasiaa ja USA:ta jälkeen innovaatioissa. Toiseksi EU:n vähähiilisyysstrategian ja kilpailukyvyn liittäminen ei ole onnistunut. Kolmantena huolena Draghi nostaa Euroopan turvallisuuden ja riippuvuuden muista talousalueista.

Perusteollisuutta lähellä työskenteleville raportin havainnot tuskin tulivat uutisina, sillä ne ovat olleet arkipäivää jo vuosia. Muutos on kuitenkin ollut sen verran hidas, ettei varsinaista herätystä ole tullut.

Energian hinta EU:ssa on moninkertainen kilpailijoihin verrattuna ja työvoimakin on kalliimpaa. Heikko kustannuskilpailukyky yhdistettynä hitaaseen talouskasvuun, huonoon tuottavuuskehitykseen ja kilpailukykyä heikentävään regulaatioon ajaa investoinnit Euroopan ulkopuolelle. Aiemmin väestönkasvu on taannut kulutuskysynnän kasvun, mutta nyt työikäisen väestön määrä EU:ssa on kääntymässä laskuun.

Lisäksi Euroopan taakkana on ikääntyvä ja siksi tehoton tuotantokapasiteetti. Vuoden 2012 jälkeen Euroopassa on suljettu yli 250 kemianteollisuuden laitosta ja kehitys jatkuu. Uusia investointeja ei juuri ole. Muualla kehitys on toisenlaista. Esimerkiksi viime vuonna maailmassa rakennettiin uutta muovin tuotantokapasiteettia enemmän kuin milloinkaan aiemmin. EU:n osuus tästä oli käytännössä pyöreä nolla.

Eurooppa on pitkään nähty korkean lisäarvon ja innovaatioiden maanosana. Ehkä on syytä päivittää tätäkin näkemystä. Globaaleista patenttihakemuksista EU:n osuus on selvästi pienempi kuin USA:n. Kiina vastaa noin puolesta kaikista patenteista. Clean tech -investoinneissakin Kiinan osuus on yli 50 %. EU johtaa lähinnä regulaation runsaudessa.

EU:n valitsemaan poliittiseen suuntaan ja maailmantalouden kehitykseen ei yksittäinen suomalainen yritys voi juuri vaikuttaa. Silti jokainen yritys, pieni tai suuri, kohtaa muutoksen seuraukset.

Eurooppalaiset kemianteollisuusyritykset ovat perinteisesti käyttäneet melko vähän jakelijoita. Tämä on muuttumassa teollisuuden tehostaessa toimintaansa. Lisäksi tuotannon siirtyessä EU:n ulkopuolelle avautuu jakelijoille uusia mahdollisuuksia. Jakelijoiden perinteinen rooli laajentuu strategisemmaksi niin päämiesten kuin asiakkaidenkin suuntaan. Eurooppalaiset jakelijat ja tekninen kauppa eivät välttämättä olekaan tämän muutoksen häviäjiä teollisuuden tavoin.

Vastuullisuuden merkitys kilpailuedun lähteenä tulee korostumaan entisestään. Tämä on iso mahdollisuus Euroopalle, jos regulaatio saadaan tukemaan uudistumista hidastamisen sijaan. Valitettavasti nykyinen toimintaympäristö on kohtuuttoman raskas pienille yrityksille, jotka monessa murroksessa ovat toimineet uudistumisen ja innovoinnin lähteenä.

Investoi kannattavaan kasvuun. Kemikaalien jakelu konsolidoituu vauhdilla. Kuluneen neljän vuoden aikana on yrityskauppoja toteutettu enemmän kuin koko viime vuosikymmenenä. Kasvun ohella pitää pystyä parantamaan tehokkuutta ja kannattavuutta. Pärjätäkseen ei tarvitse olla absoluuttisesti isoin, mutta omalla relevantilla markkinalla tulee olla vahvin.

Pidä huoli tuoteportfoliosta ja ole ketterä. Toimialan murroksessa syntyy paljon uusia ympäristöystävällisempiä tuotteita ja teollisia toimijoita korvaamaan perinteisiä. Myös asiakkaiden tarpeet uusiutuvat vauhdilla. Jakelijoiden kyky vastata muutoksiin ja yhdistellä eri tarpeita erottelee lähivuosina jyvät akanoista. Tässä piilee pienempien toimijoiden mahdollisuus. Kasvavassa uudessa liiketoiminnassa voi pienikin yritys olla edelläkävijä.

Tehosta ydinprosesseja. Ydinprosessien tehokkuus ja erityisesti tekoälyn käyttö nousi voimakkaasti esiin useissa puheenvuoroissa. Teollisuus käyttää jo nyt laajasti tekoälyä vihreämmän, uusiin raaka-aineisiin perustuvan tuotekehityksen tukena. Tekoälyn käyttö ei ole vielä laajaa jakelijoiden keskuudessa, vaikka tehostamismahdollisuudet ovat ilmeisiä.

Fossiilisiin raaka-aineisiin historiallisesti perustunut kemianteollisuus ja siihen liittyvä arvoketju on varmasti yksi voimakkaimmin muutoksen kohtaavista toimialoista. Olipa toimiala mikä hyvänsä johtopäätös lienee sama:

Uudistumiskykyyn ja vastuullisuuten panostavilla yrityksillä on parhaat mahdollisuudet menestykseen. Tässäkin muutoksessa on omat voittajansa.

Kirjoittaja on Teknisen Kaupan Liiton ja FECC:in (Fédération Européenne du Commerce Chimique) hallituksen jäsen.

Kansikuva: Tekoäly DALL·E:n näkemys menestyvästä Euroopasta 2050-luvulla.

On tärkeää, että myös pienten markkinoiden ja yritysten ääni kuuluu Brysselissä päätöksenteon ytimessä