Tullit tulevat, mitä sitten – Petri Kalliokoski, Feon Oy

Viimeiset puoli vuotta on ollut melkoista revittelyä USA:n tulleista ja niiden seurauksista. Eikä syyttä – nykyisen presidentin tullipäätöksiä ja niille annettuja perusteluja on ollut vaikea ennakoida, saati löytää niille selkeitä, järkeviä perusteita.

Usein näkee ensimmäiseksi uutisoitavan, että kuka ne tullit maksaa ja kuinka paljon USA:n liittovaltio hyötyy ylimääräisillä tulleilla. No, eiköhän ole päivänselvää, että USA:ssa toimivat yritykset ja kuluttajat loppupeleissä tullit maksavat, eikä liittovaltion tienaamat miljardit riitä kattamaan tulleista aiheutuvan inflaation ja talouden viilentymisen menetyksiä USA:n taloudelle.

Mielenkiintoista ja tärkeämpää olisi eurooppalaisena toimijana seurata mitä välittömiä ja välillisiä seuraamuksia syntyy ja miten meidän tulisi reagoida, jotta emme joutuisi kauppasodan runtelemaksi uhriksi. EU:n on jo edellisellä Trumpin kaudella ollut pakotettu rakentamaan tuontirajoitteita teräkselle ja alumiinille, mutta tämä on ollut pientä verrattuna siihen mitä Venäjän pakotteet aiheuttivat EU:n raaka-aine- ja energiamarkkinoiden dynamiikkaan sekä hintoihin. Aika paljon on eurooppalaisissa yrityksissä jouduttu taitelemaan, että on selvitty näinkin voimakkaiden saatavuusongelmien ja hintamuutosten ajanjaksosta kohtuullisin vaurioin. Shokkihoitoa on ollut tarjolla useamman vuoden ja varmasti osataan reagoida vastaaviin muutoksiin oikealla tavalla.

EU ja USA ovat sopineet epämääräisesti 15 prosentin yleistullista USA:n markkinoille vietäville tuotteille. Sen ulkopuolelle jäivät muun muassa teräs, alumiini, lääkkeet, puolijohteet ja kemikaalit. Merkittävintä on kuitenkin se, että autot sisältyvät tulliin – Euroopalle elintärkeä autoteollisuus voi näin ainakin jossain määrin säilyttää kilpailukykynsä USA:n markkinoilla. Onneksemme Kanadalla ja Meksikolla on jostain käsittämättömästä syystä vielä korkeammat tullit! Ilman vahvaa autoteollisuutta Saksan talouden elpyminen olisi epätodennäköistä lähivuosina.

EU:n ei sinänsä tarvitse keksiä mitään uutta suojamekanismia, koska pohjalla on jo olemassa yleistullit, tuontikiintiöt, eli tariffit, polkumyyntitullit ja valmistumassa käyttöönotettavaksi vahvoja tunteita herättävä hiilirajamekanismi, CBAM. Vielä lisäksi on olemassa sanktiot Venäjän ja Valko-Venäjän suuntaan, jotka eivät ihan lähiaikoina ole poistumassa. Näillä työkaluilla on saatu globaali kaupankäynti kivasti rajattua ja hintatasot pidettyä nousu-uralla. Ei minusta ehkä hyvä kehitys, mutta pakon edessä on suojeltava omaa markkinaa, joka tosin pidemmällä aikavälillä heikentää Euroopan kilpailukykyä globaalissa markkinassa.

Suomi on pieni maa ja elää isompien varjossa, mutta meillä on omat vahvuutemme – olemme useissa investointihyödykkeissä maailman kärkinimi globaaleilla markkinoilla. Kilpailu on kuitenkin kovaa, ja Trumpin kauppapolitiikan hengessä toiveissa olisi valmistavan tuotannon siirtyminen Yhdysvaltoihin. Silti epäilen vahvasti, että jenkkimarkkina olisi houkutteleva investoijien tai yritysjohtajien silmissä. Korkea kustannustaso, haasteet osaavan ja edullisen työvoiman saannissa, raaka-aineiden saatavuus sekä alihankintaverkoston sijainti rajan takana (Kanadassa ja Meksikossa) muodostavat isoja esteitä. Tuskinpa tämä muuttuu, vaikka USA:n hyväksi laadittaisiin millaisia tullipaketteja tahansa. Todennäköisempää on, että hinnat nousevat globaalisti ja erityisesti Yhdysvalloissa, maailmantalouden kasvutavoitteita lasketaan ja toimitusketjuihin syntyy häiriöitä, kun materiaalivirrat hakevat uusia reittejä.

Popcornit voi toki ottaa esille, mutta suosittelisin, että kannattaa seurata tarkasti mitä päätöksiä EU:ssa tehdään tuonnin rajoittamiseksi. Samoin jenkkimarkkinalle on syytä etsiä rinnalle muitakin vientialueita, jos se näyttelee liian suurta osaa myynnin volyymeista, mutta ennen kaikkea kannattaa tehdä sitä, mitä on tehty jo aikaisemminkin, eli:

=> Huolehdi yrityksesi jatkuvasta kehittämisestä: paranna kustannustehokkuutta investointien ja tekoälyn avulla, laajenna henkilöstön osaamista moniosaajiksi, sillä osaavasta työvoimasta on tulossa pula. Pidä kiinni realistisista vastuullisuustavoitteista ja pyri pienentämään hiilijalanjälkeäsi jatkuvasti. Lopulta reaalimarkkinatalous ratkaisee, ja hyvät yritykset menestyvät, tulleista huolimatta.

Kirjoittaja on Teknisen Kaupan Liiton hallituksen varapuheenjohtaja.

Rima alkuun tarpeeksi matalalle tekoälyn kanssa

Oletko valmistautunut vastuulliseen liiketoimintaan?

Kohti vihreämpää terästä