Image

Vähähiilisyystavoitteiden saavuttaminen vaatii yhteistyötä koko arvoketjulta

Kaupan alan päivitetty vähähiilisyystiekartta osoittaa, että yritysten nykyiset toimenpiteet ja sitoumukset ovat hyvä alku. Nollapäästöisyyden toteutuminen vuonna 2050 kuitenkin edellyttää, että kaikki kaupan alan yritykset asettaisivat kunnianhimoiset tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet.

  • Kaupan alan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja lähes päästötön vuoteen 2050 mennessä.
  • Kaupan alan päästöt olivat kokonaisuudessaan vuonna 2022 noin 28,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (MtCO2e), josta päivittäistavarakaupan osuus oli 54 %, erikoiskaupan osuus 36 % ja teknisen kaupan osuus 10 %. Kokonaispäästöistä lähes 98 % syntyi alan yritysten arvoketjuissa.

Kaupan alalla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa arvoketjunsa toimintaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, koska sillä on keskeinen rooli samaan aikaan sekä tuotantoketjun hallinnassa että kuluttajarajapinnassa.

Esimerkiksi kuljetusalan ja energiasektorin päästövähennyksillä on merkittävä vaikutus kaupan alan omien päästötavoitteiden saavuttamisessa. Sidosryhmädialogin vahvistaminen ja alan osaamisen kehittäminen on keskeistä, samoin palvelualojen toimintaedellytyksiä vahvistava tuki ja politiikkatoimet.

”Tasapuolisen ja ennustettavan sääntely-ympäristön luominen on tärkeää, jotta yritykset uskaltavat investoida vähähiilisiin ratkaisuihin. Sääntelystä ei saisi syntyä kohtuutonta kuormaa yrityksille”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto tiivistää alan yritysten toiveita päättäjille.

Myytävien tuotteiden valmistuksen ja käytön päästöt korostuvat kullakin toimialalla

Tiekartasta käy ilmi, että merkittävin osa kaikkien toimialojen päästöistä syntyy myytävien tuotteiden valmistuksessa ja käytössä. Se tarkoittaa sitä, että suurin vaikutus kaupan alalla voidaan saada aikaan pienentämällä arvoketjun (scope 3) päästöjä.

Yrityksen arvoketjun päästöt tapahtuvat määritelmällisesti jossain muualla kuin yrityksen omissa toiminnoissa, minkä vuoksi päästöjä voi olla haastavampi tunnistaa yrityksen toiminnasta johtuviksi.

”Arvoketjun päästöt ovat päällekkäisiä muiden yritysten päästöjen kanssa, minkä vuoksi päästövähennystoimia kannattaa lähteä toteuttamaan yhdessä olennaisten sidosryhmien, kuten tavarantuottajien tai logistiikkatoimijoiden kanssa”, kertoo kaupan vähähiilisyystiekartan projektivastaavana toiminut johtava asiantuntija Lauri Leskinen.

Erikoiskaupan ja teknisen kaupan alalla tuotteiden tuotantoketjut ovat pitkiä, monimutkaisia ja globaalisti pirstoutuneita.

”Alihankkijoiden kyvykkyyksissä ja osaamisessa on valtavia eroja. Täten kaupan alan eri toimijoilla on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa arvoketjun päästöihin”, Leskinen huomauttaa.

Tieteeseen perustuvalla ilmastotyöllä saavutetaan kaupan alan hiilineutraalius 2050

Osana hiilitiekarttaa rakennettiin neljä erilaista skenaariota kaupan alan päästöjen kehittymisen ja valikoitujen päästövähennystoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi:

  • Perusura-skenaario kuvaa, miten päästöt kehittyvät, jos kaupan alan yritysten liikevaihto jatkaa kasvuaan nykyisellään.
  • EU ETS -skenaario kuvaa päätettyjä politiikkatoimia ja yhteiskunnan vähähiilistymisen vaikutusta, jossa Kaupan liitto ei tee proaktiivista päästövähennystyötä vaan nojaa muiden toimijoiden vähähiilistymiseen.
  • SBTi-skenaariossa on huomioitu kaupan alan yritysten jo asettamat lyhyen ja pitkän aikavälin SBTi -päästövähennystavoitteet*, joista yritykset ovat julkisesti viestineet.
  • Laajennetussa SBTi-skenaariossa on kuvattu kaupan alan päästöjen kehittymistä, jos kaikki kaupan alan yritykset asettaisivat lyhyen ja pitkän aikavälin SBTi -päästövähennystavoitteet.

* SBTi-organisaation hyväksymät tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet (Science-based targets)

Neljästä rakennetusta skenaariosta ainoastaan Laajennettu SBTi-skenaario kuvaa tilannetta, jossa kaupan ala saavuttaa nettonollatavoitteen vuoteen 2050 mennessä. Tarkastelu osoittaa sen, että kaupan alalla on merkittävä rooli koko yhteiskunnan ilmastotyössä, ja yhteistyöllä voimme saavuttaa tavoitteemme ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Yritykset tarvitsevat yhtenäisen ja ennustettavan sääntely-ympäristön

Vuonna 2020 julkistetussa, kaupan alan aiemmassa vähähiilisyystiekartassa on kuvattu toimintaympäristön muutoksia, jotka edistäisivät kaupan alan toimijoiden päästövähennysten toteuttamista, esimerkkeinä:

  • palvelualojen sähköveron alentaminen
  • ilmastotavoitepohjainen hankintatuki
  • omavaraisen sähköntuotannon tukeminen ja pientuotannon alarajan nostaminen.

Lisäksi kaupan alan toimijoille tulisi luoda kannustimia vähähiilisen tarjoaman ja päästövähennysten implementoimiseksi.

”Erityisen tärkeää on seurata EU-tason lainsäädännön kehitystä. Ylikansallisen lainsäädännön tulisi olla tasavertaista kaikissa maissa ja EU-sääntelyn selkeää”, Luoto huomauttaa.

”Kaupan ala haluaa toimia alustana vähäpäästöisemmille ja vastuullisille ratkaisuille. Kuitenkin tämä vaatii tukea kaikilta sidosryhmiltä, sillä kaupan ala on altis muiden toimijoiden tekemille päätöksille,” Luoto sanoo.

Tekninen kauppa edistää ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi

Tekninen kauppa toimittaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi muun muassa sähköistämällä liikennettä, rakentamalla uusiutuvaa energiaa ja kehittämällä muovia korvaavia kestävän kehityksen materiaaleja.

"Yrityksiä ja julkista sektoria tulisi kannustaa lainsäädännön keinoin investoimaan puhtaaseen teknologiaan. ​Samalla on kuitenkin vältettävä tilannetta, jossa lainsäädäntö johtaa tiukkaan sääntelyyn. ​Siksi yrityksille tulisi antaa mahdollisuus löytää itse parhaat keinot tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi, kuten toimialakohtaiset GREEN DEAL-sopimukset", sanoo Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Markku Uitto.

Tutustu kaupan alan päivitettyyn vähähiilisyystiekarttaan: Kaupan alan vähähiilisuustiekartta, osa 2

Lisätietoja:

Lauri Leskinen, johtava asiantuntija, p. 044 091 1067, lauri.leskinen(at)tekninen.fi