Yhteisöllisyys – yrityksen voimavara

Suomi muuttuu demograafisesti ja kulttuurisesti kovaa vauhtia mutta olemmeko valmiita siihen? Väestö ikääntyy ja maahanmuutto lisääntyy, lisäksi somemaailma, maailmankriisit ja niiden välitön viestintä aiheuttavat monenlaista painetta mielenterveydelle, joka näkyy erilaisina oireina yhteiskunnassa. Koulu on myös isojen haasteiden edessä kaikkien muutosten edessä. Tällä hetkellä on vaikea löytää maata, jossa kaikki tämä muutos olisi hallitusti saatu hoidettua. Se miten Suomi onnistuu näiden isojen haasteiden edessä paaluttaa tulevaisuuden näkyvät Suomen nykynuorisolle.

Suomi on perinteisesti ollut hyvin resilienssi yhteiskunta. Yksi syy on ollut hyvin homogeeninen kansa, joka on helpottanut hiljaisen ymmärryksen saavuttamista. Ihmisille on ollut hyvinkin selvää mitä tapahtuu ja mitä pitää tehdä ilman mitään ihmeellisempää viestintää. Tässä suhteessa on tapahtunut iso muutos ja muutos tulee vain kiihtymään.

Politiikkojen ja myös yritysjohtajien yksi tärkeimmistä asioista tulee olemaan oikeanlainen viestintä – mitä ja kenelle. Kuinka kerron asiat niin, että kaikki ymmärtävät oleellisen kaikenlaisen valheuutisten ja kohinan keskellä. Viestintää tulee niin monesta kanavasta ja hyvin ristiriitaisesti, että ihmisillä on vaikea löytää punainen lanka. Lisäksi viestinnän ymmärtämiseen vaikuttaa hyvin paljon henkilön kulttuuritausta ja entistä enemmän oma arvomaailma. Lisäksi uusia some- ja viestintäalustoja on yhä useampia, joista löytyy helposti omaa arvomaailmaa vahvistavia ryhmiä. Toinen ääripää maailmalla ovat maat, joissa viestintäkanavat ovat hyvin keskittyneitä joka voi johtaa pahimmillaan aivopesuun ja vain yhteen totuuteen.

Kaiken tämän someilun, etätyöbuumin ja yksilöllisyyden keskellä yhteisöllisyys on nousemassa erittäin isoksi voimavaraksi. Mikään ei vahvista yhteisöllisyyttä enemmän kuin ihmisten fyysinen tapaaminen ja yhdessä tekeminen. Tapaamalla ihmisiä saat aivan erilaisen käsityksen toisesta ja pystyt viestimään ja keskustelemaan arvoista ja toimintakulttuurista – myös yrityskulttuurista. Ihmiset hakevat yhteisöllisyyttä monenlaisista paikoista. Omista harrastuksista, lasten harrastuksista, kavereiden kesken ja myös työympäristöstä – kilpailevia vaihtoehtoja on todella paljon. Tämä tarkoittaa, että varsinkin työyhteisössä pitää huomioida erittäin tarkasti ihmisten erilaisuus.

Itse olen oppinut monta vuotta ulkomailla viettäneenä, että maaliin voi päästä monella eri tavalla. Näen erittäin tärkeänä, että varsinkin yritysjohtajilla olisi intoa ja halua ymmärtää historiaa ja humanistisia aineita matematiikan ja talouden ymmärtämisen lisäksi. Ihminen kuitenkin lopulta tekee asiat hyvin vahvasti tunteella – harva innostuu pelkistä numeroista. Yhteisöllisyyden kautta ihmiset tuntevat itsensä arvostetuksi ja kuunnelluksi. Jos työympäristö ei sitä tarjoa, haetaan sitä jostain muualta. Tällöin voi kysyä, kuinka sitoutuneita ihmiset ovat työnantajaan ja yrityksen arvoihin. Onko työ vain pakkopullaa.

Monilla työnantajilla ja johtajilla olisi peiliin katsomisen paikka: Kuinka minä vaikutan oman yritykseni yhteisöllisyyden vahvistamiseen?
Lopulta kuitenkin ihmiset ratkaisevat lopputuloksen.