Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti vuoden 2008 jälkeen. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen mahdollistavat vain kasvava talous ja korkea työllisyysaste. Yritysvetoisen talouden ja työllisyyden kasvun aikaansaaminen tuleekin olla uuden hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja ennustettavaa politiikkaa, joka tukee yritysten investointipäätöksiä. Kasvu syntyy taloutta uudistavista aineellisista ja aineettomista investoinneista, jotka samanaikaisesti lisäävät tuottavuutta, parantavat energiatehokkuutta ja vahvistavat kilpailukykyä sekä vähentävät kasvihuonepäästöjä. Näiden vaikutusten toteutuminen edellyttää puolestaan riittävää osaavan työvoiman saatavuutta. 

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi teknisen kaupan keskeiset hallitusohjelmatavoitteet ovat: 

1. Viron yhteisöveromallin käyttöönotto tai investointien verotuen laajentaminen 

2. EU-sääntelyn kansallisen ylitulkinnan lopettaminen 

3. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman vahvistaminen 

Tavoite: Suomen investointiympäristön kilpailukyvyn vahvistaminen 
Keinomme: Viron yhteisöveromallin käyttöönotto tai investointien verotuen laajentaminen, kasvuyritysten rahoituksen varmistaminen sekä 4 prosentin TKI-tavoitteessa pysyminen painottaen kaupallistamista 
Vaikutus: enemmän teollisia investointeja Suomeen 

Suomen tulee parantaa investointiympäristön kilpailukykyä ja varmistaa, että yrityksillä on riittävät kannusteet ja mahdollisuudet investoida kasvuun. Keskeinen keino on ottaa käyttöön Viron yhteisöveromalli tai vaihtoehtoisesti laajentaa investointien verotukea erityisesti pk-yrityksille siten, että yritys maksaa veroa vasta voitonjaon yhteydessä. Tämä vahvistaa yritysten kassavirtaa ja mahdollistaa tulosten tehokkaamman uudelleensijoittamisen liiketoiminnan kehittämiseen.  

Kasvun edellytyksenä on myös rahoituksen saatavuus. Sitä tulee vahvistaa purkamalla pk-yritysten investointeja rajoittavaa kansallista pankkisääntelyä. Samalla on varmistettava, ettei rahoituksen saatavuus estä kannattavia investointeja. Lisäksi Suomen tulee pitää kiinni parlamentaarisesti sovitusta tavoitteesta nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä ja suunnata panostuksia erityisesti innovaatioiden kaupallistamiseen. 

Suomeen suuntautuvilla teollisilla investoinneilla on keskeinen merkitys talouden uudistumiselle ja kilpailukyvylle tilanteessa, jossa investoinneista käydään kovaa kilpailua EU-maiden välillä. Viron yritysveromalli tarjoaa merkittävän kassavirtahyödyn, koska yritys ei maksa tuloveroa voitoista niin kauan kuin ne investoidaan uudelleen tai jätetään yritykseen, vaan vero maksetaan vasta voittojen jakamisen yhteydessä. Tämä on tukenut yritysten kasvua ja vähentänyt velkarahoituksen tarvetta. Investointien rahoituksen turvaamiseksi on lisäksi varmistettava Finnveran takausten toimivuus, kevennettävä pankkien vakuusvaateiden vaikutuksia ja haettava aktiivisesti EU-rahoituksen kasvattamista erityisesti infrastruktuuri- ja puhtaan siirtymän hankkeisiin. Samalla tulee selvittää mahdollisuudet ohjata kotitalouksien pankkitalletuksia nykyistä tehokkaammin yritysten kasvun rahoittamiseen. Julkisia tukia tulee kohdentaa uudistaviin aineellisiin ja aineettomiin investointeihin, erityisesti energiatehokkuutta, energiansäästöä ja vähäpäästöisyyttä edistäviin ratkaisuihin. Rakentamisen ja asuntokaupan elvyttämiseksi kotitalousvähennys tulee pitää vähintään kehysriihen 2026 päättämällä tasolla jatkossakin ja sen soveltamisalaa laajentaa taloyhtiöihin, ja lisäksi asuntokauppaa voidaan vauhdittaa varainsiirtoveron tilapäisellä poistamisella. 

Tavoite: kilpailukykyinen ja investointeja edistävä sääntely-ympäristö 
Keinomme: EU-sääntelyn kansallisen ylitulkinnan lopettaminen, raportointivelvoitteiden keventäminen ja investointilupien käsittelyn nopeuttaminen 
Vaikutus: nopeammat investoinnit ja vähemmän hallinnollisia kustannuksia 

Suomen kilpailukyky heikkenee, jos EU-sääntelyä tulkitaan kansallisesti muita maita tiukemmin. Sääntelyn tulisi tukea investointeja eikä muodostaa niille esteitä. Tämän varmistamiseksi EU-sääntelyn kansallinen ylitulkinta tulee lopettaa, yritysten raportointivelvoitteita keventää ja investointilupien käsittelyä nopeuttaa. Näillä toimilla voidaan edistää investointien toteutumista, lyhentää hankkeiden läpimenoaikoja ja vähentää yrityksille aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia. 

EU on jo tunnistanut ylisääntelyn ja raportointitaakan haitalliset vaikutukset yritysten kilpailukykyyn, ja sääntelyn keventämistä tulee jatkaa sekä EU-tasolla että kansallisesti. Uutta sääntelyä valmisteltaessa on aina arvioitava sen vaikutukset yrityksille ennen päätöksentekoa. Suomen ei tule asettaa EU-sääntelyä tiukempia kansallisia vaatimuksia, eikä EU-lainsäädäntöä tule tulkita tai valvoa verrokkimaita ankarammin, sillä tämä lisää suomalaisyritysten kustannuksia ja heikentää niiden kilpailuasemaa.  

Toimivan sääntely-ympäristön varmistamiseksi tulee palauttaa viranomaisneuvottelukunnat, jotka mahdollistavat säännöllisen vuoropuhelun elinkeinoelämän ja ministeriöiden välillä sekä tukevat tiedonkulkua ja päätöksenteon laatua. Lisäksi viranomaisten resurssit on turvattava erityisesti investointilupien käsittelyssä. Vuoden 2026 alussa aloittaneen Lupa- ja valvontaviraston tavoitteena on yhden luukun palvelun kautta sujuvoittaa lupaprosesseja ja yhdenmukaistaa käytäntöjä valtakunnallisesti, ja tämän tavoitteen toteutumista tulee seurata ja varmistaa. Samanaikaisesti oikeuslaitoksen resursseja on lisättävä, jotta investointilupiin liittyvät valitukset voidaan käsitellä viivytyksettä. 

Tavoite: osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen 
Keinomme: ammatillisen koulutuksen arvostuksen ja laadun vahvistaminen, oppisopimuskoulutuksen uudistaminen sekä teknillisen ja kaupallisen osaamisen yhdistäminen kaikilla koulutusasteilla 
Vaikutus: osaava työvoima turvaa kasvun ja huoltovarmuuden 

Yritysten kasvun ja investointien toteutumisen kannalta on välttämätöntä varmistaa osaavan työvoiman saatavuus, erityisesti ammatillisen koulutuksen saaneiden osaajien osalta. Ammatillisen koulutuksen arvostusta ja laatua tulee vahvistaa, oppisopimuskoulutusta uudistaa nykyistä selkeämmin yrityslähtöiseksi ja teknillistä sekä kaupallista osaamista yhdistää kaikilla koulutusasteilla. Näillä toimilla voidaan varmistaa, että koulutusjärjestelmä vastaa paremmin työelämän tarpeisiin ja tukee talouskasvua sekä huoltovarmuutta. 

Suomessa on asetettu tavoite, jonka mukaan vähintään 50 prosenttia 25–34-vuotiaista suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä, mikä vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyä. Samanaikaisesti yrityksissä on kuitenkin merkittävä ja kasvava pula ammatillisen koulutuksen saaneista osaajista. Teknisen kaupan alalla tämä näkyy esimerkiksi asentajien, koneistajien ja mekaanikkojen puutteena, vaikka juuri nämä käytännön osaajat ovat keskeisiä huoltovarmuuden kannalta. Tämän vuoksi ammatillista koulutusta on vahvistettava, oppisopimuskoulutusta kehitettävä yritysten tarpeisiin ja teknillistä sekä kaupallista osaamista yhdistettävä kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi kaksoistutkintojen asemaa tulee vahvistaa osana ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja niiden laajempaa käyttöönottoa tulee selvittää. Muuntokoulutuksen edellytykset on turvattava, ja työperäistä maahanmuuttoa tulee helpottaa sekä kotoutumiseen panostaa siten, että työlupaprosessit ovat nopeita ja sujuvia. 

Tekninen kauppa kattaa teollisuuden ja rakentamisen tarvitsemien tuotteiden, kuten raaka-aineiden, osien, komponenttien, tarvikkeiden, koneiden ja järjestelmien maahantuonnin ja myynnin sekä niihin liittyvien ratkaisujen ja palveluiden toimittamisen. Teknisen Kaupan Liitto ry on alan edunvalvontajärjestö Suomessa, ja sen tavoitteena on edistää markkinoiden toimivuutta ja tarkoituksenmukaista sääntelyä. Liittoon kuuluu noin 400 yritystä ja neljä jäsenyhdistystä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu myynti oli vuonna 2025 noin 11,2 miljardia euroa, mikä kattaa noin 85 prosenttia toimialasta, ja ne työllistävät yli 20 000 henkilöä. Liitto on Kaupan liiton jäsen, joka on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsen.