Maailma muuttuu ja me muutumme sen mukana

Koululaisena 70- ja 80-luvuilla minulle opetettiin, että Suomi ei kuulu EU:hun eikä Natoon. Olimme vahvasti puolueeton maa, jolla oli YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa.

Aikaa kului, ja oppikirjat ja paljon muutakin meni uusiksi. Neuvostoliitto kaatui, Suomi liittyi EU:hun, maailma vapautui ja kansainvälinen kaupankäynti helpottui. Moni yritys oli laskenut toimintansa pelkästään idänkaupan varaan, jossa saattoi pärjätä ilman erityistä markkinoinnin osaamista tai tuotekehityspanoksia. Osittain Neuvostoliiton romahduksen seurauksena Suomi ajautui syvään lamaan. Tämä läksy tuli kalliiksi meille suomalaisille.

Onneksi otimme oppia niistä ajoista – vai otimmeko?

Kun tulimme 2000-luvulle, IT-huuma imaisi Suomen mukaansa. Nokia niitti mainetta ja vei maatamme maailmankartalle. Mutta mikään ei ole niin pysyvää kuin tilapäinen. Puhelinteknologia muuttui ja sisällöt sekä erilaiset sovellukset olivatkin se uusi ja mielenkiintoinen juttu. Tähän ei Nokia ja muut vastaavat yritykset pystyneet vastaamaan. Seurauksethan tiedämme. Tänä päivänä suomalainen teollisuus ja talous ovat paljon monipuolisempia ja monialaisempia. Tämäkin tuli opittua kantapään kautta.

Korona tuli ja ehkä kohta jo menikin, mutta se mullisti valtavasti ajatteluamme ja tapaamme toimia. Ennen koronaa oli monella alalla mahdotonta tehdä etätöitä. Kokouksia pidettiin kasvotusten ja tapaamisiin lennettiin surutta ympäri maailmaa. Vain parissa vuorokaudessa asiat muuttuivat täysin, ja moni mahdottomalta tuntunut asia olikin mahdollista.

Tälläkin muutoksella oli tietenkin hintansa.

Tämä näkyy esimerkiksi kaupunkien keskustojen tyhjentymisillä. Monet kivijalkaliikkeet ja ravintolat ovat joutuneet lopettamaan toimintansa. Toisaalta pienemmät paikkakunnat ovat saaneet uusia asukkaita ja kaupungistuminen on hidastunut. Verkkokauppa ja lähettipalvelut ovat lähteneet lentoon, ja kotimaan matkailu on ollut vilkasta. Veneitä, mökkejä ja matkailuautoja on myyty huomattavasti enemmän kuin ennen. Tulevaisuus näyttää tuleeko näitä lähivuosina suurissa määrin myyntiin käytettyinä, kun ihmisten prioriteetit ja totutut tavat taas muuttuvat.

Yksi hyökkäys muutti mielipiteet.

Nato on jakanut Suomessa mielipiteitä aina. Moni halusi Suomen liittyvän sinne jo kauan aikaa sitten. Toiset taas eivät missään nimessä halua meidän olevan osa tätä liitoutumaa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan mielipiteet muuttuivat nopeasti. Tätä kirjoittaessani odotetaan lähinnä Unkarin ja Turkin vihreää valoa jäsenyydellemme. Nato tuo Suomelle monia uusia mahdollisuuksia ja investointeja.

Se mikä oli vielä vuoden alussa mahdotonta, onkin kohta todellisuutta.

Kriisit ovat muuttaneet maailmaa ja kaupankäyntiä paljon. On ollut saatavuusongelmia, raaka-aineiden hinnat ovat nousseet, energian hinta on pilvissä ja inflaatio on jokapäiväisessä elämässä mukana. Taas olemme muutoksen edessä. Yritykset miettivät miten voisivat siirtää tuotantoa lähemmäksi omia markkinoita. Mietitään, miten tuotetaan ja käytetään energiaa uudella tavalla. Maat hakevat omavaraisuutta kriittisiin tuotteisiin kuten energiaan ja ruokaan.

Energiakriisi on muistutus 70-luvun öljykriisistä, joka muutti mm. autoteollisuutta ja rakentamista isosti. Nyt näemme nopeutetun siirtymän vähäpäästöisimpiin kulkuneuvoihin ja myös rakennuksiin, jotka sitovat ja käyttävät vähemmän energiaa. Mutta pitää myös toivoa, että vältymme ylilyönneiltä. Öljykriisi toi paljon hyviä parannuksia teknologiaan, mutta tiiviit talot ovat johtaneet sisäilmaongelmiin.

Ajat muuttuvat ja niin tekevät meidänkin mielipiteemme ja tottumuksemme.

Kriisit nopeuttavat muutosta ja ihminen on sopeutuvainen näihin tilanteisiin. Niin myös meillä Teknisen Kaupan liitossa maailman tapahtumat ovat muokanneet toimintatapaamme ja edustamaamme alaa.

Maailma muuttuu koko ajan ja niin mekin, muutenhan elämä olisi tylsää.