Toimiva vuoropuhelu turvaa tehokkaan hallinnon ja laadukkaan säädösvalmistelun

Kun julkisen hallinnon resurssit vähenevät, toimivan yhteistyön arvo kasvaa. Viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteiset neuvottelukunnat tuovat valmisteluun tietoa yritysten arjesta ja sääntelyn käytännön vaikutuksista. Jos ne lakkautetaan, tilalle tarvitaan pysyvä tapa pitää vuoropuhelu käynnissä.

Teknisen Kaupan Liitto edistää jäsenyritystensä etuja muodostamalla niiden kanssa yhteisen tahtotilan ja viestimällä siitä ministeriöille, virastoille ja muille julkisen sektorin toimijoille. Onnistunut vaikuttaminen edellyttää, että liiton asiantuntijat tuntevat oikeat toimijat ja henkilöt. Näin tieto ja näkemykset kulkevat nopeasti molempiin suuntiin.

Kyse on myös hallinnon työn tukemisesta. Yrityksillä on käytännön tietoa siitä, miten sääntely vaikuttaa niiden toimintaan. Toimiva vuoropuhelu tuo tämän tiedon valmistelijoiden käyttöön.

Nykyinen hallitus on sopeuttanut julkisen hallinnon menoja määrätietoisesti. Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä edellyttää sopeutustoimia. Olemme kuitenkin huolissamme elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon yhteisten foorumien eli neuvottelukuntien vähentymisestä.

Neuvottelukunnat ovat vuosien ajan tarjonneet toimivan ja kustannustehokkaan yhteistyöfoorumin ministeriöille, viranomaisille, elinkeinoelämälle ja muille sidosryhmille. Ne ovat mahdollistaneet säännöllisen tiedonvaihdon ja tuoneet säädösvalmisteluun asiantuntemusta sekä havaintoja käytännön toimintaympäristöstä.

Neuvottelukunnat eivät ole vain sidosryhmien kuulemisen väline. Ne tukevat suoraan ministeriöiden ja viranomaisten omaa työtä: hallinto saa niiden kautta nopeasti käyttöönsä toimialojen asiantuntemusta ja tietoa sääntelyn käytännön vaikutuksista.

Hyöty korostuu juuri silloin, kun hallintoon kohdistuu säästö- ja tehostamisvaatimuksia. Resurssien vähentyessä valmiit yhteistyön rakenteet auttavat ylläpitämään valmistelun tietopohjaa ilman raskaita erillisiä kuulemisprosesseja.

Yhteistyön tarve ei poistu, vaikka neuvottelukunta lakkaa. Siksi lakkautettavien neuvottelukuntien tilalle on luotava pysyvä korvaava malli, joka turvaa säännöllisen tiedonkulun, viranomaisten ja elinkeinoelämän välisen vuoropuhelun sekä säädösvalmistelun riittävän tietopohjan.

Mallilla tulee olla selkeä vastuutaho, sovittu kokoontumisrytmi ja toimialojen riittävän laaja edustus. Näin yhteistyö on suunnitelmallista ja jatkuvaa.

Hallinnon tehostamisessa on huolehdittava myös siitä, että valmistelijoilla on käytössään työnsä kannalta olennainen tieto. Näin sidosryhmäyhteistyö säilyy osana laadukasta ja tehokasta hallintoa myös silloin, kun julkisen hallinnon resursseja vähennetään.

Tämä kirjoitus on osa TEKtalk-blogisarjaa, joka pureskelee teknisen kaupan ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä. Tarjoamme syvällisiä pohdintoja ajankohtaisista aiheista, avaamme markkinanäkymiä ja tarkastelemme, miten maailmanlaajuiset ilmiöt ja trendit vaikuttavat tekniseen kauppaan Suomessa.