Kohti vastuullisia akkuja
Julkaisemme artikkelisarjan jäsenyritystemme konkreettisista teoista, jotka edistävät teknisen kaupan alan tunnettuutta, vetovoimaa tai vastuullisuutta - parhaassa tapauksessa niitä kaikkia.
Nopeasti kasvavan sähköistymisen (kulkuneuvot, koneet, työvälineet, kuluttajalaitteet) myötä akkujätteen määrä kasvaa räjähdysmäisesti. EU:n tavoitteena on, että akkujätteen massasta saadaan kierrätettyä 70 % vuoteen 2030 mennessä.
Akkumetalleille tullaan asettamaan metallikohtaiset tavoitteet: 2030 mennessä 95 % koboltista, nikkelistä ja kuparista sekä 70 % litiumista tulee kierrättää.
Talteen kerätyt akut ja paristot päätyvät kierrätysjärjestelmän myötä uusioraaka-aineiksi. Paristokierrätystä Suomessa organisoi tuottajayhteisö Recser Oy, johon lukeutuu Teknisen Kaupan Liiton jäsen, akkuratkaisujen asiantuntija Celltech Oy. Yrityksen toimitusjohtaja Anders Blomqvist valaisee nyt, miten akku- ja paristokierrätys toimii ja kuinka lähellä ollaan vastuullisia akkuja.
Käytettyjen paristojen lajittelua
Millainen yritys Celltech on?
”Celltech on yksi Suomen johtavista akku-, paristo- ja virransyöttöratkaisujen toimittajista. Olemme erikoistuneet akkuratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen. Laaja tuotevalikoima kattaa akut aina nappiparistoista sekä akkupaketeista suuriin teollisuusakkuihin ja laajoihin virransyöttöjärjestelmiin. Celltechin juuret ulottuvat 40 vuoden päähän. Olemme osa ruotsalaista pörssilistattua Addtech AB:ta, joka on ryhmä vastuullisia, teknisiä ratkaisuja tuottavia yrityksiä.”
Miten akku- ja paristokierrätys toimii?
”Käytetyistä akuista ja paristoista kierrätetään uusia akkumateriaaleja – ja jopa lannoitetta. Akkukierrätys on keskeinen osa kestävää kehitystä, ja eri akkutyypeille on omat kierrätysprosessinsa. Suomalainen tuottajayhteisö Recser, tunnettu myös nimellä Paristokierrätys, kerää paristot ja pienakut kaupoissa ja keräyspisteissä. AkkuSer Oy Nivalassa lajittelee ja murskaa paristot ja alle 25 kiloa painavat akut. Tracegrow Oy Kärsämäellä valmistaa alkaliparistojen murskeista hivenainelannoitteita, jotka soveltuvat luomuviljelyyn.
Lyijyakuille löytyy oma tuottajayhteisö nimeltä Akkukierrätys Pb, joka ylläpitää keräysverkostoa isommille lyijyakuille. Kierrätys tapahtuu heidän partnereidensa kautta tehokkaasti: yli 95 % lyijystä otetaan talteen.
Toinen ääripää on isot nikkelikadmiumakut. Isoille teollisuusakuille, paitsi lyijyakuille, ei löydy Suomesta tuottajayhteisöä tai keräysverkostoa. Niitä akkuja keräämme itse, ja ne kuljetetaan ympäristöviranomaisten luvalla globaalin akkuyhtiö Saftin tehtaalle Ruotsin Oskarshamniin. Niistä tehdään uusia NiCd-akkuja esimerkiksi junavaunuihin tai laivaväylien loistoihin.”
Käytetyt NiMH-akut matkalla murskattavaksi mustaksi massaksi
Miten akkujen kierrätys tulee kehittymään?
”EU:n uuden asetuksen myötä Eurooppaan syntyy sisäinen kierto akkumineraaleille. Samalla keräys- ja kierrätystavoitteet kiristyvät, mutta uskomme, että vastuullinen toiminta parantaa merkittävästi kilpailukykyä. Vaikka asetus nostaa kierrätyskustannuksia, se edistää merkittävästi kestävän kehityksen tavoitteita.”
Mikä on suurin haaste tällä hetkellä?
”Suurimmat haasteet ovat asteittain tiukentuvien keräystavoitteiden ja kierrätyssaannon saavuttaminen. EU:n uusi paristo- ja akkuasetus asettaa maanlaajuisen keräysverkoston vaatimuksen, mikä on haastavaa yksittäiselle tuottajalle. Recserin työryhmä kehittää parhaillaan uutta tuottajayhteisöä isoille teollisuuslitiumakuille.
Toisena tärkeänä tavoitteena on varmistaa, että akkumineraalit tuotetaan kestävästi. Uusi akkuasetus vaatii valmistajilta ja maahantuojilta Sourcing Due Diligence -järjestelmää, jolla seurataan akkumineraalien alkuperää. Vaatimus tuo haasteita, mutta käymme jo keskusteluja avaintoimittajiemme kanssa. Sertifioidut toimittajat tarjoavat mahdollisuuden varmistaa, että mineraalit tulevat vastuullisista lähteistä.”
Miten valmistajana ja maahantuojana huolehditte akkujen kestävyydestä?
”Hyväksymme ainoastaan luotettavia ja laadukkaita toimittajia. Suuria teollisuusakkuja valmistavalla tehtaallamme Tampereella, kuten myös pienempiä akkuja valmistavilla tehtaillamme Saksassa ja Bulgariassakin otetaan jo suunnitteluvaiheessa huomioon osien helppo irrotettavuus, mikä helpottaa uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Tämä on yksi konkreettinen askel kohti kestävämpien akkujen valmistusta.”
Vuonna 2022 Celltech saattoi markkinoille 653 939 kg akkuja ja/tai paristoja. Yritys puolestaan keräsi Recserin/Akkukierrätyksen kautta 700 741 kg akkuja ja/tai paristoja, josta kierrätettiin 497 270 kg. Kierrätysasteeksi muodostui 70,96 %. Tästä kierrätystä määrästä saatiin uudelleen kiertoon 380 tonnia metalleja, mm. 75 tonnia nikkeliä, 24 tonnia kadmiumia ja 270 tonnia lyijyä.
Kuvat: Celltech Oy